Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankatokykyyn (osa 2.)

hevosen kuorma

Hevosen kyky kantaa kuormaa on monen asian summa. Fysiikan lait eivät kumoudu mielipiteillä ja mutulla, valitettavasti ne pätevät myös hevosiin. Ihminen pystyy omalla tekemisellään vaikuttaa jonkin verran hevosen kykyyn kantaa kuormaa, mutta valtaosa rakennuspalikoista on synnynnäisiä.

Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankantokykyyn:

Hevosen synnynnäinen rakenne

  1. Lihaksisto, lihastyypit (perinnöllistä).
  2. Nivelkulmat, nivelaines (perinnöllistä).
  3. Jänteet, jännekudos (perinnöllistä).
  4. Luut, luuaines, luun vahvuus (perinnöllistä).
  5. Kaviot, kavioaines (perinnöllistä).
  6. Hevosen satulansijan pituus = rintaranka (perinnöllistä).
  7. Rintarangan ja selän (ns. satulansijan) muoto (perinnöllistä).
  8. Hevosen lavan ja sään malli, muoto, pituus (perinnöllistä).
  9. Hevosen lantion/lannerangan malli, muoto, pituus (perinnöllistä).
  10. Hevosen takaosan malli, muoto, pituus (perinnöllistä).

Hevosen ympäristö (osittain perimää, osittain ihmisen roolia)

  1. Pohjat millä ratsastetaan / ajetaan.
  2. Hevosen henkinen hyvinvointi.
  3. Hevosen luonne (osittain perinnöllistä).
  4. Ravinto: laatu, määrä.
  5. Hevosen luontaisen liikkumisen määrä ja laatu.
  6. Hevosen ikä (ei voida vaikuttaa).

Hevosen valmennus (eli ihmisen rooli)

  1. Hevosen lihaksiston symmetria (esim. puutteellinen ylälinja, tipahtaneet selkälihakset vs vahva tasapainoinen lihaksisto).
  2. Hevosen lihaksiston vahvuus (lihaksikas vs lihasköyhä).
  3. Hevosen peruskunto / pohjakunto (hyvä vs huono).
  4. Hevosen lihavuuskunto (laiha vs normaali vs lihava).
  5. Hevosen kengitys (laatu + kengitysvälit).
  6. Hevosen varusteet (sopivuus vs sopimattomuus).
  7. Määrät mitä hevonen liikkuu viikossa (10 tuntia viikossa vs 2 tuntia viikossa).
  8. Hevosen valmennuksen kokonaislaatu (aina täysillä vs suunniteltu yksilöllinen valmennusohjelma).
  9. Yksipuolisuus vs. monipuolisuus.
  10. Lajisuunta mille valmennetaan (+hevosen sopivuus rakenteellisesti ja ominaisuuksiltaan kyseiselle lajisuunnalle).
  11. Omistajan / ratsastajan osaaminen vs osaamattomuus.
  12. Hevosen terveys / loukkaantumishistoria.
  13. Hevosen ”painokuormituksen” jatkuvuus: aina isoilla painoilla vai vaihtelevasti isoilla painoilla.

Huomaa: listassa ei ole rotua. Rotu ei ole merkityksellinen, vaikkakin tottakai roduissa jalostetaan tiettyjä ominaisuuksia, mutta YKSILÖ määrittää aina mitä se kestää tai ei kestä.

Huomatkaa myös että ihmisen roolissa on merkittävästi enemmän palikoita (18) kun hevosen roolissa (10). Eli miksi näistä ei voida tehdä mitään ”näin on aina, ja näin tulee aina olemaan” yleistystä: Suomessa on 74 000 hevosta, maailmassa satoja miljoonia. Jokaisen hevosen mukana tulee muutama ihminen. Ihminen on hevosia tutkittaessa suurin muuttuja, jonka sisällä on vielä enemmän muuttujia. Kaikkihan me tiedetään ”mä teen eri tavalla kun toi toinen”, eikö?

Esimerkkejä:

100kg ylipainoinen hevonen + 20kg kyseiselle hevoselle liian painava ratsastaja = 120kg painoa yli hevosen normaalin kantavuuden.

Estehevonen
Hevonen laskeutuu esteeltä yhdelle jalalle. Kroppa jatkaa matkaa vaikka jalka pysähtyy maahan (inertia). Kuinka paljon hevosen jalka kestää painoa ennen kuin jalka vaurioituu? Monissa töissä hevonen kantaa painonsa vain yhdellä, kahdella tai kolmella raajalla ja liike lisää voimaa.

Kaksi säkäkorkeudeltaan identtistä hevosta, mutta toisella on etusäären ympärys 19cm, toisella 22cm. Kumpi todennäköisesti kantaa enemmän painoa?

Kaksi identtistä hevosta joista toisella on lyhyt ja paksu etusääri, toisella pitkä ja ohut etusääri. Kumpi kestää todennäköisemmin enemmän kuorman painoa?

Kaksi säkäkorkeudeltaan, rakenteeltaan ja luustoltaan identtistä hevosta joista toisella on pitkä rintaranka (mahtuu 18″ satula) ja toisella lyhyt rintaranka (mahtuu vain 16″ satula). Kummalla on todennäköisesti parempi kuormankantokyky?

Kaksi mitoiltaan identtistä hevosta joista toisella on normaalit vuohiset, toisella vennot vuohiset (eli löysähköt hankositeet). Kumpi todennäköisesti kantaa paremmin painoa selässä?

Kaksi identtistä hevosta joista toisella on heikot selkälihakset, toisella vahvat. Kumpi kantaa paremmin painoa selässä?

lihasköyhä hevonen
Lihasköyhällä hevosella ei saisi ratsastaa lainkaan, vaan sen lihaksisto tulisi rakentaa ensin muilla tavoin. Mitä heikommat lihakset, etenkin selkä- ja vatsalihakset, sen heikompi kuormankantokyky. Jos selkärankaan kohdistuu suoraa painetta, se muuttaa vääjäämättä hevosen liikeratoja joita on vaikea korjata jälkikäteen. Selkälihaksia voi jumpata monella tapaa ilman ratsastajaa tai varusteiden painoa. (Kuvapankki)

Mikä heikentää hevosen kuormankantokykyä

  1. Pitkät vipuvarret. Iso hevonen ei välttämättä kanna suhteessa kokoonsa yhtä isoa kuormaa kuin pieni. Mitä pidemmät vipuvarret, sen heikompi kuormankantokyky.
  2. Vanhat / akuutit vammat (mm. nivel-, jänne-, lihasvammat).
  3. Nivelrikko.
  4. Erilaiset kompensaatioliikkeet, väärä tapa liikkua.
  5. Heikko yleiskunto.
  6. Lihavuus, tai vaihtoehtoisesti liiallinen laihuus.
  7. Huonot, epäsopivat tai väärin sovitetut varusteet.
  8. Vääränlainen kengitys (muista että kaviot ovat hevosesta ainoat osat jotka ovat yhteydessä maahan, kengityksen tuomat ongelmat oirehtivat yleensä raajan yläosassa mm. lavoissa, kyynärnivelessä, olkanivelessä, selässä jne.).
  9. Liioitellut kehon mittasuhteet: ylipitkä kaula (heikentää tasapainoa), liian pitkä lanneranka suhteessa lyhyeen rintarankaan, takakorkeus, etukorkeus, ylipitkät raajat jne. (Lanneranka ei kestä ylhäältä tulevaa painetta!).
  10. Ylipäätään erilaiset rakennevirheet.
  11. Terveys + yleiskunto.
  12. Ravinnon suhde energiankulutukseen.
  13. Heikko lihaksisto.
  14. Upottava pohja.
  15. Epäsäännöllinen liikunta.
  16. Stressi, hätäisyys, ”kuumeneminen” (huom. nämä ovat aina oireita jostain toisesta ongelmasta).

Lue myös muut kirjoitukset hevosen kuormankantokyvystä:

Hevosen kuormankantokyky osa 1.

Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankatokykyyn (osa 2.)

Kuinka paljon hevonen voi kantaa painoa? (Kuormankantokyky osa 3.)

Hevosen satulansija (kuormankantokyky osa 4.)

Hevosen selän terveys ja rakenne (kuormankantokyky osa 5.)


Lähteitä:

The influence of rider:horse bodyweight ratio and rider‐horse‐saddle fit on equine gait and behaviour: A pilot study

Tästä lukekaa myös lähteet!

Evaluation of Indicators of Weight-Carrying Ability of Light Riding Horses

Effects of girth, saddle and weight on movements of the horse

Method for estimating maximum permissible load weight for Japanese native horses using accelerometer‐based gait analysis

High intensity, short duration pulling in heavy horses: physiological effects of competition and rapid weight change

(tuolta löytyy aiheesta: pienet hevoset omaavat useasti paremman kuormankanto- ja vetokyvyn kuin suuret – muistakaa sana ”suhteessa”, suhteessa omaan kokoonsa!).

Effect of the rider position during rising trot on the horse׳s biomechanics (back and trunk kinematics and pressure under the saddle)

Artikkeleita:

Are you too heavy for your horse?

The rider weight debate and why it’s not fat-shaming: H&H responds

How Much Weight Can a Horse Carry?

Samasta tutkimuksesta:

Horses’ Weight-Carrying Ability Studied