Hevosen satulansija (kuormankantokyky osa 4.)

Islanninhevoset kuormankanto

Hevosella voi olla pitkä tai lyhyt selkä. Selän pituus ei kuitenkaan suoraan kerro hevosen kuormankantokyvystä tai siitä minkä kokoinen ratsastaja sille sopii. Isolla hevosella voi olla pitkä selkä, mutta sille ei mahdu kuin lasten satula selkään, vaihtoehtoisesti hevonen voi olla lyhyt rungoltaan mutta sillä voi olla pitkä satulansija.

Hevosen selkäranka

Hevonen on selkärankainen. Kaikilla selkärankaisilla on sisäänrakennettu refleksi suojata itseään selkään kohdistuvilta iskuilta. Selkärangan vammat ovat helposti rampauttavia ja saaliseläimelle selkärankavammat tarkoittavat usein valitettavasti kuolemaa.

Selkäranka koostuu osista: kaularanka, rintaranka, lanneranka, ristiluu ja häntäluu.

Hevosen luuranko
Hevosen luuranko koostuu kaula-, rinta- ja lannerangasta, ristiluusta ja häntäluusta. Kuva: Miisa Wikman
Hevosen rintaranka
Rintaranka alkaa säästä ja jatkuu viimeiseen kylkiluuhun saakka. Rintanikaman ylempiä ulokkeita kutsutaan okahaarakkeiksi. Rintaranka on se mitä kutsumme myös satulansijaksi. Kuva: Miisa Wikman
Hevosen kaularanka ja rintaranka
Hevosen etujaloista ei ole luista yhteyttä hevosen luurankoon, etujalat ovat kiinni hevosen rungossa vahvoilla ligamenteilla ja lihaksilla. Kuva: Miisa Wikman
Hevosen lanneranka
Rintaranka = n. 18 selkänikamaa T1 – T18. T = thoracic vertebrae. Lanneranka L1-L6 = 6 nikamaa. L = lumbar vertebrae. Lannenikamat kestävät huonosti ylhäältä tulevaa painetta. Ristiluu on 5 yhteen fuusioitunutta nikamaa ja häntäluussa on keskimäärin 18 nikamaa. Kuva: Miisa Wikman
Hevosen ristiselkä
Lannerangassa on 6 nikamaa, sen jälkeen on ristiluu ja häntäluu. Häntä on osa hevosen selkärankaa, se olisi hyvä huomioida mm. häntäremmin, hännän sitomisen tai häntärautojen kanssa. Hevosen lannerangan kasvu loppuu viimeisenä n. 6-7 vuotiaana, eli alle 6 vuotiaan hevosen selkäranka ei ole vielä täysin kehittynyt. Kuva: Miisa Wikman

Satulansija

Satulansija on siis lapaluun takana rintarangalla, ennen ensimmäistä lannenikamaa.

Hevosen lanneranka kestää huonosti ylhäältä tulevaa painetta, joten satulan takakaari ei saisi tulla viimeisen rintanikaman (viimeisen kylkiluun) yli.

Kylkiluut ovat kaarevia, joten jos etsit hevosen viimeisen kylkiluun kyljeltä, seuraa sitä ylös saakka löytääksesi viimeisen rintanikaman. Jos satulan takakaari tulee kyljellä näkyvän kylkiluun kaarteeseen saakka, se on liian pitkä, ja satulan takakaari on hevosen lannerangalla.

Hevosen mittaaminen
A: Rungon pituus. B: Rinnanympärys. C: Kuvesyvyys. D: Kaulan pituus. 1. Takapolvi/reisi. 2. Koipi. 3. Hauis. 4. Esy = etusäären ympärys. 5.-7. Kaulan paksuus. @ Satulansija.

Kuvassa satulansija sinisellä.

Selän pituus

Pitkä selkä voi tarkoittaa montaa eri asiaa.

Hevosella voi olla erittäin lyhyt rintaranka mutta pitkä lanneranka. Satulansija on silloin lyhyt, mutta kokonaisuudessaan selkä, eli hevosen runko voi olla pitkä. Vastaavasti hevosella voi olla pitkä rintaranka ja lyhyt lanneranka, tällöin satulansija on pitkä.

Lyhyeen rintarankaan mahtuu siis vain lyhyt satula, pitkään rintarankaan mahtuu pitkä satula.

Eli pitkä selkä/runko ei automaattisesti tarkoita että hevoselle mahtuu iso satula tai iso ratsastaja selkään.

Suhteessa hevosen kokoon pidemmällä rintarangalla on parempi kuormankantokyky. Islanninhevosten kuormankantokykyä tutkiessa todettiin että hevosilla joilla oli suhteessa kokoonsa pitkä rintaranka (=satulansija) oli myös paras kuormankantokyky. Jos hevosilla oli lyhyt rintaranka mutta pitkä lanneranka niiden kuormankantokyky heikkeni.

Islanninhevoset kuormankanto
Islanninhevosilla suositaan lyhyttä lannerankaa ja pitkää rintarankaa, jotta niillä olisi mahdollisimman iso satulansija ja hyvä kuormankantokyky. Kuormankantokyvyltään ne ovat kuitenkin hevosia siinä missä muutkin ja niihin pätee kaikki samat lainalaisuudet. Tästä aiheesta löydät lisää artikkelista: Hevosen kuormankantokyky  Photo by Jordi Tambillo on Unsplash

Lue lisää kuormankantokyvystä:

Hevosen kuormankantokyky osa 1.

Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankatokykyyn (osa 2.)

Kuinka paljon hevonen voi kantaa painoa? (Kuormankantokyky osa 3.)

Hevosen selän terveys ja rakenne (kuormankantokyky osa 5.)


Muutamia lähteitä:

The effect of rider weight and additional weight in Icelandic horses in tölt: part I. Physiological responses

Overriding Spinous Processes (“Kissing Spines”) in Horses: Diagnosis, Treatment, and Outcome in 212 Cases

Estehevonen
Kyllä se vähän niin on, että kun selättömällä ratsulla on hankala ratsastaa niin se selkä saisi olla jalostusarvosteluissa aivan ykkösasia. Estehevosilla suositaan pitkää lannerankaa, koska se lisää elastista energiaa ja ponnistusvoimaa, ja koska monet esteratsastajat ovat normaalikokoisia miehiä niin myös satulansijaa on oltava.  Tasapainoinen, se on se mihin tulisi pyrkiä kaikessa jalostuksessa. (Kuvapankki)

Jos aihe kiinnostaa, katso verkkokurssi ”Hevosen biomekaniikka – selän toiminta”, joka poistuu valikoimista vuoden vaihteessa (ja myös tarjouksessa), mutta ehdit hyvin lukemaan sen vielä läpi.

”Hevosen rakenne” – kurssilla käsitellään tarkemmin hevosen selkärakennetta, rotu- ja lajisuuntakohtaisia eroja, rakenteen vaikutusta liikkeeseen ja terveyteen, sekä rakenteen periytyvyyttä ja erilaisia selkäongelmia.

Kissing spinesta ja muista tähän kirjoitukseen liittyvistä ja liittymättömistä asioista lisää FB ryhmässä ”Hevosen kehonhuolto / MW Hevospalvelut”, tervetuloa ryhmään.