Tutkimusten mukaan yksi suurimmista syistä hevosten lihavuuteen on se etteivät ihmiset tunnista ylipainoista hevosta. Hevosten lihavuudesta löytyy jo tuhansia tutkimuksia ja kaikki tutkimukset päätyvät samaan: hevosalan toimijat ammattilaisista harrastajiin eivät tunnista hevosten ylipainoa.
Kaikessa jumppaamisessa tärkeimmät kysymykset ovat: mitä tehdään? Miksi tehdään? Näiden kahden perusteella voidaan päätellä miten tehdään. Venytykset ovat hevosen perusharjoittelua joiden tavoitteena on kehittää hevosen liikelaajuuksia ja päästä kehittämään lihaksistoa alueilta joille ratsastus- ja ajoharjoituksella on vaikea päästä, siksi porkkanavenytyksien virallinen nimi onkin dynaamiset liikkuvuusharjoitukset (dynamic mobilisation exercises (DMEs)).
Hevosen selkärakenne on voimakkaasti periytyvää ja mm. kissing spine, eli okahaarakkeiden välin kaventuminen on yleistynyt ratsuhevosilla valitettavan paljon. Etenkin ratsujen jalostuksessa selän terveys ja toimivuus tulisi olla ensimmäinen arvosteltava asia.
Jokaisella hevosella on yksilöllinen kyky kantaa kuormaa. Kuorma voi olla ihminen selässä, tavaroita tai vedettävä tukkikuorma. Edellisessä kahdessa osassa käsiteltiin tekijöitä jotka vaikuttavat hevosen kykyyn kantaa kuormaa, tässä vedetään yhteen miten arvioida oman hevosen kuormankantokyky.
Hevosen kyky kantaa kuormaa on monen asian summa. Fysiikan lait eivät kumoudu mielipiteillä ja mutulla, valitettavasti ne pätevät myös hevosiin. Ihminen pystyy omalla tekemisellään vaikuttaa jonkin verran hevosen kykyyn kantaa kuormaa, mutta valtaosa rakennuspalikoista on synnynnäisiä.
Hevosella voi olla pitkä tai lyhyt selkä. Selän pituus ei kuitenkaan suoraan kerro hevosen kuormankantokyvystä tai siitä minkä kokoinen ratsastaja sille sopii. Isolla hevosella voi olla pitkä selkä, mutta sille ei mahdu kuin lasten satula selkään, vaihtoehtoisesti hevonen voi olla lyhyt rungoltaan mutta sillä voi olla pitkä satulansija.
Kuormankanto- ja kuormanvetokyky ovat olleet ensisijaiset syyt jalostaa hevosia selektiivisesti ihmisen käyttöön, ne ovat olleet ainoat syyt eri hevosrotujen syntymiseen. Hevoset ovat kuitenkin muuttuneet kun lanseerattiin käsite "urheiluhevonen".
