Tutkimusten mukaan yksi suurimmista syistä hevosten lihavuuteen on se etteivät ihmiset tunnista ylipainoista hevosta. Hevosten lihavuudesta löytyy jo tuhansia tutkimuksia ja kaikki tutkimukset päätyvät samaan: hevosalan toimijat ammattilaisista harrastajiin eivät tunnista hevosten ylipainoa.

Vaikeampaa kuin uskoisi

Itse en näitä tutkimustuloksia ihmettele, lievää ylipainoa voi olla todella vaikea tunnistaa ja mitä lähempänä normaalia painoa ollaan, sen vaikeammaksi arviointi muuttuu.

Hevoset lihovat samoin kuin ihmiset, osalla pullahtaa vatsa, toisilla kertyy rasvaa lantiolle, joillain tulee rasvaa lapoihin ja kainaloihin. Rasva on salakavala, sitä alkaa kertymään tiettyihin kohtiin hevosen kehossa lähes varkain.

Yksilöllisyys

Hevosen rakenne ja rotu vaikeuttavat hevosen painon arviointia. Shetlanninponit pullahtavat (tutkitusti) yleensä kauttaaltaan kun taas esimerkiksi barokkiroduilla (lusitano, pre, friisiläiset jne.) tulee (tutkitusti) aluksi vain yksittäisiä rasvakertymiä eri puolille kehoa.

Notkoselkäisellä hevosella rasvakertymät, lihasköyhyys tai heinämaha ovat toisinaan todella vaikeita arvioida. Kantava lanne voi olla köyry lanneranka, mutta se voi olla myös rasvakertymää, jolloin hevosen laihtuessa selkä voikin olla melko suora. 

Laihuus ja lihasköyhyys ovat myös hämääviä ja menevät helposti sekaisin. Jos hevosella on heikko ylälinja, se antaa helposti vaikutelman että se on laiha, vaikka todellisuudessa se on vain lihasköyhä ja lihaksistoa vahvistamalla sen ulkonäkö muuttuisi. Jos lihasmassa korvataan ruokinnalla eli rasvalla, voidaan silmänräpäyksessä ajautua painimaan ylipaino-ongelman kanssa.

Pitkärunkoisella hevosella lihavuus näyttää erilaiselta kuin lyhytrunkoisella, leveä hevonen kuuluu helposti näihin ”kauttaaltaan pullahtaviin” kun taas kapea hevonen näyttää lihapullalta cocktailtikuilla. Erilaiset turvotukset voidaan sekoittaa rasvaan, toisaalta rasva voidaan sekoittaa turvotuksiin.

Metabolinen oireyhtymä haastaa arvioijaa sillä että hevonen voikin olla laiha. On paljon hevosia joilla on yksittäisiä rasvakertymiä ympäri kehon, yleensä niskassa ja hännäntyvessä vaikka ne olisivat muuten hoikkia ja niiltä tuntuisi kylkiluut, silti ne ovat metabolisia. Hoitamattamana nämä laihat metaboliset ovat suuressa riskissä sairastua kaviokuumeeseen tai joskus ne saattavat lihoa hallitsemattomasti ja nopeasti.

Kuten sanottu, yksilöllisyys vaikuttaa, osalle rasva tulee ensin kupeelle ja hännäntyveen, vasta lopuksi lapaan ja niskaan, osalle taas toisinpäin. Yleensä ne viheliäiset lapaläskit ovat kuitenkin ensimmäiset jotka tulevat ja viimeiset jotka lähtevät.

Ei hätää, ollaan kaikki samassa veneessä

Itse olen tietoisesti harjoitellut hevosten lihavuuskuntoluokan arvioimista jo todella pitkään. Edelleen koen arvioinnin vaikeaksi, etenkin erikoistapauksissa. En ole vielä saanut sitä ultraäänikatsetta jolla voisin arvioida onko lapaläskit rasvaa vai ovatko ne fibroosia joka on seurausta esimerkiksi liian ahtaasta satulasta. Keskustelut kollegoiden ja eläinlääkäreiden kanssa vahvistaa etten ole tämän ongelman kanssa yksin, kaikki kokevat arvioimisen haastavana. 

Harjoitus tekee mestarin ja haastankin kaikki aloittamaan sekä silmän että käden treenaamisen jo tänään: tunnustele, harjoittele, katso. Mikä on lihasta, mikä rasvaa? Mihin kenelläkin yksilöllä rasvaa on kertynyt? Kuvien katsominen on hyvää harjoittelua, mutta etenkin lähellä normaalia painoa ei kokeilematta pysty arvioimaan hevosen lihavuuskuntoluokkaa.

Olen verkkokurssilla ”ylipainoisen hevosen laihduttaminen” luetellut paljon tekijöitä miksi hevoset ovat nykyään lihavia, niistä vain yksi on ”liika ruokinta ja liian vähäinen liikunta”, syitä lihavuuteen on oikeasti todella paljon.

Tutkimusten mukaan arviolta 60% hevosista on lihavia tai ylipainoisia, joten ongelma koskettaa lähes kaikkia hevosalan toimijoita.

Kurssin ensimmäinen osio on avoin kaikille ja olisikin toivottavaa että sen lukisikin mahdollisimman moni. Ensimmäinen osio on yleistä asiaa hevosten lihavuudesta ja laihduttamisesta, muissa osioissa syvennytään tarkemmin hevosen konkreettiseen laihduttamiseen, valmennusfysiologian perusteisiin, ruokintaan jne. Nimestään huolimatta kurssi olisi hyödyllinen kaikille hevosharrastajille ja ammattilaisille, siellä on paljon hyödyllistä asiaa hevosen liikunnasta, valmennusfysiologian perusteista ja ruokinnasta, rotukohtaisista eroista sekä luonnollisesti tuoreinta tutkimustietoa hevosen lihavuuteen ja laihdutukseen liittyen. 

Kurssilta löytyy myös tarkat ohjeet lihavuuskunnon arviointiin. Verkkokurssille pääsee tästä linkistä.

#sanoeilapaläskeille

#kokeilemallaoppii

Henneke-pisteet laskemalla voi harjoitella lihavuuskunnon arviointia. Näihin paikkoihin hevoselle tulee rasvakertymiä, rodusta ja yksilöstä riippuen. Joskus voi tulla vain yksittäisiin kohtiin (yleensä niskaan, lapaan tai lantiolle), toisinaan näihin kaikkiin.

Normaalipainoisella hevosella kylkiluut tulisi tuntua vain kevyesti painamalla.

Hevosen rakennetta voit opiskella kattavalla verkkokurssilla jolle pääset tästä linkistä.