Pieni yhteenveto aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. Kuten olen useasti sanonut, monissa eri artikkeleissa: ei se varuste vaan miten sitä varustetta käytetään.
Kuolaintuntuma
Yksi tärkeimmistä asioista kun puhumme suitsituksista: kuolaimettomista, kuolaimista ja ohjastuntumasta: voima ei katoa.
Voima, energia, maksimissaan muuttaa muotoaan (esim. lämmöksi) mutta se ei katoa. Eli jos vedät ohjasta, sanotaan vaikkapa 16 kilon (160 Newtonin) voimalla, se sama voima kohdistuu hevoseen siihen kohtaan mihin ohja on kiinnitetty. Tämä 16 kg on ihan normaali luku mitä näissä tuntumamittauksissa on saatu, eli älkää säikähtäkö 16 kilon määrää.
Kuolaimilla se voima kohdistuu hevosen suuhun, kuolaimettomilla nenäpiille.
Ohjastuntumasta (rein tension = ohjan jännite) on jo merkittävä määrä erilaisia tutkimuksia. Näiden keskiarvoksi voisi sanoa että taitavallakin ratsastajalla keskiarvoinen ohjastuntuma (rein tension) on n. 20 Newtonia (2 kg). Toistuvasti, useissa tutkimuksissa, monelta eri vuosikymmeneltä ratsastajien keskiarvoiseksi ohjastuntumaksi mitataan 1 – 16 kg, välillä päästään jopa 40 kiloon.
Eli se ”höyhenen kevyt” ohjastuntuma ei välttämättä olekaan ihan tipun höyhen.
Toistuvasti todetaan myös että ratsastajat arvioivat käyttämänsä voiman merkittävästi alhaisemmaksi kuin mitä se oikeasti on. Eli kun ratsastajan arvio on että sen tuntuma on 100 g, voi mitattu jännite ohjassa olla yli toista kiloa.
Lisäksi on huomioitava että hevonenhan tekee sitä painetta myös itse, omilla liikkeillään. Eli ihan ilman ihmistäkin suuhun (tai nenäpiille) tulee painetta jos hevosella on jokin varuste ja etenkin jos se varuste on tiukalla.
Rotukohtaiset erot
On tutkittu että hevosilla on rotukohtaisia eroja siinä miten ne sietää itseensä kohdistuvaa painetta, eli kuolainpainetta, ohjastuntumaa. Kylmäveriset ja työhevosrodut kestävät merkittävästi suurempia paineita kuin täysveriset, arabit ja lämminveriset. Kylmäverisiä on jalostettu vuosituhannet sietämään itseensä kohdistuvaa painetta, eli työntämään raskasta kuormaa. Niillä on myös tutkitusti paksumpi nahka ja rasvakerros sekä suurempi lihasmassa mikä luonnollisesti parantaa niiden paineensietokykyä.
Toisinaan kuulee sanottavan että kylmäveriroduilla olisi refleksinomaista ”nojata” paineeseen. Se ei pidä paikkansa, niillä ei ole mitään sellaisia refleksejä mitä muilla hevosilla ei olisi, mutta niillä on erityisen korkea kipukynnys. Se on seurausta tuhansien vuosien tietoisesta selektiivisestä jalostuksesta; paras työhevonen on hevonen joka jaksaa TYÖNTÄÄ huonossa maastossa vähällä ruualla mahdollisimman suurta kuormaa ilman että väsyy tai ahdistuu paineesta minkä kuorma sen keholle tekee. Sen on pitänyt sietää myös äärimmäisiä sääoloja jne.
Tämä on ollut täysin tietoista, on valittu jalostukseen hevosia joilla on erityisen korkea kipukynnys. Sama kuin ihmisillä: on ihmisiä joilla on erityisen korkea kipukynnys, ja ihmisiä joilla on erityisen matala kipukynnys… ja sitten on tietenkin kaikkea niiden väliltä.
Kuolaimet
Hevosilla on melko ahdas suu. Nyt on myös muotia jalostaa hevosia joilla on kapea ja pieni pää. Koirilla ja ihmisillä tiedetään että pään ja leuan malli on liitoksissa siihen miten esim. hampaat sijoittuu suussa ja tiedetään että myös hevosilla pään mallilla ja leveydellä on erittäin suuri periytyvyysaste. Pään leveys on itseasiassa yksi voimakkaimmin periytyvä ominaisuus säkäkorkeuden ja selän rakenteen lisäksi.
Eli on täysin mahdollista että me myös jalostamme tällä hetkellä hevosia joilla ei meinaa hampaat mahtua suuhun, kuolaimesta puhumattakaan. Eiköhän tästä tulla saamaan tutkimustietoa tulevaisuudessa, ja on melko varmaa että tulokset tulevat olemaan samankaltaiset mitä tiedetään jo useilla koiraroduilla (ja ihmisillä); jos vanhemmilla ei meinaa mahtua legot suuhun niin usein pennuiltakin niitä hampaita pitää poistaa… jää nähtäväksi.
Kuolaimettomat
No, kun kerran kuolaimet aiheuttaa suuvaurioita niin ainahan vaihtoehtona on kuolaimettomat? Onko? Tässä taannoin julkaistiin tutkimus jossa todettiin että kireälle laitettu turparemmi todennäköisesti aiheuttaa rusto ja luustomuutoksia hevosten nenäpiille. Voisiko tämä kenties korreloida kuolaimettomiin? Sitä ei tiedetä. Jos mietitään esim crossundereita niin nehän puristaa ”pään kasaan”, aika ikävä ominaisuus jos oikein miettii.
Kuolaimettomat on äärimmäisen vahvat välineet. Niillä vaikutetaan suoraan hevosen kalloon ja/tai kasvojen hermopisteisiin, ei alaleukaan ja pehmytkudokseen vaan kalloon ja sitä kautta selkärankaan ja kovakudokseen. Hevosen pää on todella herkkä, voimakkaasti hermotettu, suonitettu. Ja kalloon kohdistettavaa painetta on hankala väistää. Alaleukaa voi aukoa, viedä sivulta toiselle, kieltäkin voi muljata, voi nostaa päätä ylös, laskea alas, mutta kalloon kohdistuvaa painetta on merkittävästi vaikeampi paeta. Mitä ylemmäs kohti nenäpiitä ohja tulee kiinni (esim. kapsoni) tai mitä suurempi vipuvarsi (esim. hackamore), sen vähemmän hevonen pääsee pakenemaan kalloon kohdistuvaa painetta. Ja mitä vähemmän se pääsee pakenemaan, sen voimakkaampi varuste on.
Hackamore vaikuttaa leukaan, niskaan ja turvan päälle. 
Osa kangista vaikuttaa niskaan, leuan alle ja suuhun. Kangen vaikutus niskaan on kiinni vipujen sijainnista.
Kumpi on sitten parempi?
Molemmissa pelataan paineella, eli voima mitä ihmisen käsi tuottaa on ihan 100% sama molemmissa, vain se paikka mihin voima kohdistuu vaihtuu.
Muutamassa eri asetelmassa on nyt todettu että itseasiassa hevosille kuolaimet vs kuolaimettomat on aikalailla se ja sama. Osaa näistä ei ole vielä julkaistu, materiaalit ovat tekijänoikeussuojattu, joten joudumme odottamaan niitä vielä hetken.
Useissa erilaisissa asetelmissa kuolaimettomat vs nivelsuitsitus ei nostanut millään tasolla hevosen stressimarkkeraita, eivätkä ne osoita selkeästi että toinen olisi parempi kuin toinen.
KOULUTETTUJEN ratsastuskouluhevosten stressitaso ei noussut millään tavalla kuolaimilla tai kuolaimettomilla. Ihmisen osaaminen / osaamattomuus ei juuri nostanut KOULUTETTUJEN hevosten stressiä.
Toisissa, nimenomaan ratsuhevosten stressiä tai hevosen kuormankantokykyä tutkineissa tutkimuksissa sitä stressitasoa nostaa ratsastajan paino vs hevosen fyysinen kestävyyskunto ja terveys, hevosen kokonaishyvinvointi, satulan sopivuus jne. mutta toistaiseksi ei ole osoitettu että suitsitustapa vaikuttaisi tähän juuri mitenkään. Siinä missä sen hevosen on ihan jees mennä nivelletyillä kuolaimilla, sen on myös ihan jees mennä joillain kuolaimettomilla. Eli kumpikaan ei ole toistaan parempi eikä huonompi.
Sidepull oli ainut mikä on useassa tutkimuksessa todettu nostavan hevosen epämiellyttävyyttä jonkin verran. Eräässä tutkimuksessa jossa hevoset saivat itse määrittää minkä verran käyttävät voimaa tavoitellessaan kauraämpäriä, he käyttivät neljää erilaista kuolaimetonta, naruriimua sekä nivelsuitsitusta. Sidepull oli ainut jolla hevoset iästä ja rodusta riippumatta välttivät painetta ja kokivat sen epämiellyttäväksi. Hevoset tekivät itse keskimäärin 3 kg ohjasjännitteen, kylmäverirotuiset n. 4 kilon jännitteen ohjaan.
Yhteenveto
Jokainen hevonen on yksilö, niillä on oma yksilöllinen rakenne ja kehonkoostumus, kehonvälitykset, suu, kipukynnys. Jokainen ihminen on yksilö samoilla erikoisuuksillaan. Ja kun ne laitetaan yhteen niin meillä on jäätävä kasa erilaisia muuttujia.
(TERVEET) Hevoset näyttävät toistuvasti eri tutkimuksissa sietävän meiltä ihmisiltä aika paljon painetta, riippumatta mihin se niiden kehossa kohdistuu. Tämä on todella lohdullista, sillä me teemme virheitä ihan tahattomastikin. Ei kukaan vain ole seppä syntyessään, sitä vain pitää harjoitella. Ja jos hevosilla on asiat kunnossa niin ne myös antaa meille anteeksi räpellykset, kunnioitetaan sitä ja koitetaan tulla paremmaksi. Aikalailla koko hevosalan perusta: loputonta harjoittelua ja oppimista.
Suurimpana näissä tutkimuksissa, oli ne sitten ohjastuntumasta tai kuolaimista, nostetaan aina koulutustaso. Mitä korkeammin koulutettu hevonen, mitä osaavampi ihminen, sen vähemmän tarvitaan päävehkeitä hevosen hallintaan, niiden tehtävä muuttuu hallintavälineestä kommunikaatiovälineeksi.
Painottaisin tässä myös sitä, että kautta historian, työhevoset, oli ne sitten ratsuja tai ajohevosia, on toiminut ilman ohjia. Kukaan, toistan, ei kukaan jaksa ratsastaa hevosella jatkuvalla tuntumalla Pietarista Moskovaan tai Lontoosta Jerusalemiin, eikä kukaan aja satoja ja tuhansia kilometrejä karjaa preerialla jatkuvalla tuntumalla. Kukaan ei jaksa, eikä edes pysty ajamaan metsäajoa tai kyntämään hehtaareissa peltoa jatkuvalla tuntumalla. Ihminen on kautta historian tarvinnut käsiään ihan muuhun kuin hevosen ”hallintaan”, on se sitten ollut ase, tukki, kyntöaura, postikassi, mikä tahansa. Eli koulutus, koulutus, koulutus.
Miksi tämä on tärkeää: ennen kuin voidaan todeta jonkin varusteen olevan parempi hevoselle kuin jonkin toisen, on a) oltava puolueettomia tutkimuksia aiheesta eri näkökulmilta ja b) hahmotettava miten se toinen ns. ”parempi” tai ”pehmeämpi” varuste vaikuttaa hevosen kehoon. Muuten on vaara että ajamme pertsii edellä puuhun, aiheuttaen lopulta hevoselle enemmän kipua ja haittaa kuin haluaisimme.
Varusteiden paremmuuden vertailun sijaan on vähitellen jo aika siirtyä puhumaan MITEN, MIKSI ja MILLOIN niitä käytetään.
Niin… ja jos hevonen näyttää epämiellyttävyyttä ratsastuksessa, kannattaa lähteä tsekkaamaan myös muut mahdolliset syyt: lihavuuskunto, lihas- ja kestävyyskunto, osaamistaso, ratsastajan taidot, satulan istuvuus jne. Usein sieltä löytyy korjattavaa ennen kuolaimen vaihtoa. Monesti suulla mälvääminen voi olla oire ihan jostain muusta kuin kuolaimesta, kuolain sallii vain eräänlaisen sijaistoiminnan.
Sitten niitä lähteitä, vain muutamat mainitakseni, näistähän niitä löytyy sitten lisää lähdeluetteloista:
The Horsen artikkeli hevosten ohjastuntuman siedosta (ne ei ”totu” kovaan paineeseen).
The Horsen artikkeli kuolaimettomien vs kuolaimellisten suitsien aiheuttamasta paineesta (joka on molemmissa siis sama, kohdistuu vain eri paikkaan).
Sivuapuohjien aiheuttamat kuolainpaineet (ilman ratsastajaa)
Kuinka paljon hevosilla on suussa tilaa kuolaimille
Anatomisista suitsista voi lukea tästä.
Periytyvyysasteita eri roduilta löytyy useita.
mw hevospalvelut 