Hevosala painii monenlaisten ongelmien kanssa. Alalla on kato niin harrastajissa kuin ammattilaisissa, hevosten määrä laskee ja astutettujen tammojen sekä synteiden varsojen määrä laskee, sukukato nousee, sukusiitos nousee. Kohtaako alalla kysyntä ja tarjonta?
Onko kaikki hevoset valmennettavia kilpahevosia?
Onko kaikki kilpailemattomat hevoset Suomessa pihan perälle unohtuneita koristeita? Tuleeko hevosalan rahat vain raviurheilusta? Raviurheiluko yksin pitää yllä suomalaista hevostaloutta? Onko kaikki hevosalan toimijat riippuvaisia raviurheilusta ja sen tuotoista?
Aika paljon hevosia, melko vähän kilpailijoita
Suomessa on n. 74 400 hevosta ja ponia. Hevoskannasta n. 26% suomenhevosia, n. 34% lämminverisiä ravihevosia, n. 26% ratsuja, n. 14% poneja.
Kilparatsut Suomessa 2018
Näistä 74 400 hevosesta vain 7311 omaa kilpailuluvan ratsupuolella, eli 9,8% kaikista suomalaisista hevosista kilpailee ratsuna.
Yli puolet ratsastajien kilpailuluvista on 2 tason, eli entisen aluetason kilpailulupia. Kansallisen tason lupia on n. 25% ja kansainvälisen tason lupia 4,8%. Nämä siis ratsastajien, ei hevosten kilpailulupia, yhdellä ratsastajalla voi toki olla useampi ratsastettava hevonen.
Määrät ja suhdeluvut ovat olleet hyvin samankaltaiset vuodesta 2008.
Kilparavurit Suomessa 2018
Näistä 74 400 hevosesta vain 6994 hevosta on startannut raveissa vuonna 2018, eli 9,4% hevosista. Startanneista n.29% oli suomenhevosia, n.62% lämminverisiä ja n.9% poneja.
Vuonna 2018 startanneita ravihevosia (ja poneja) on ollut 317 vähemmän kuin kilpailuluvallisia ratsuja.
Kokonaismäärissä tämä tarkoittaa että kaikista suomenhevosista vuonna 2018 starttasi raveissa 10,5%, lämminverisistä starttasi n. 17% ja poneista n. 6%.
Kaikkiaan raviradat maksoivat palkintorahaa 22,92 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa että jos summa jaettaisiin tasan kaikkien startanneiden kesken, saisi jokainen startannut hevonen/poni 3277€ vuodessa rahaa.
Määrät ovat olleet hyvin samankaltaiset vuodesta 2008.
Kilpahevoset Suomessa yhteensä 2018
Kaikkineen vuonna 2018 (ja samalla trendillä näyttää olleen ainakin vuodesta 2008) yhteensä 14 305 hevosta on siis kilpaillut jossain lajissa, jollain tasolla. Koko hevospopulaatiosta tämä on 19,23%, eli alle viidesosa.
Meillä on siis 80,77% hevosia jossain muussa kuin kilpailukäytössä. Toki tähän lukuun kuuluu siitostammoja, nuoria valmennettavia kilpahevosia ja varsoja jotka on kasvatettu kilpailuajatuksella.
Harrastajia vai ammattilaisia?
Raviurheilussa 2018 harrastajavalmentajien määrä oli 5020 henkilöä kun ammattivalmentajalisenssejä oli vain n.5% tuosta määrästä.
Hevosala työllistää n. 15 000 henkeä. Ratsastuksen harrastajia on n. 160 000 ja raviurheilun harrastajia ja seuraajia n. 220 000.
Hevosalan tukia
Arpajaislain (491/1965) 17 pykälän mukaan neljä prosenttia Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.
Arpajaislain 17 c pykälän mukaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetusta tuotosta osoitetaan vähintään 95 prosenttia raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestölle sekä tämän jäsenyhteisöille.
Hevospelien myynti vuonna 2018 oli yhteensä 226,15 miljoonaa euroa.
Avustuksia Suomen Hippos Ry:lle myönnettiin vuonna 2019 n. 37 miljoonaa. Pelituotot vuonna 2018 laskivat aiempaan. Rahaa jää Veikkaukselle enemmän mitä sitä palautuu takaisin hevosurheiluun.
Ratsastusurheilun avustukset
Rahapelitoiminta Hevospelikertymästä saadaan ratsastusurheilulle ja hevoskasvatukselle merkittävää tukea. Pelituoton kertymästä MMM:n Ratsastajainliitolle myöntämä avustus on 170.000 euroa. Pelitoiminta ja sen organisoituminen on ratsastuksen kannalta tärkeä kysymys ja liitto on antanut kantansa lakiesityksiin ja eduskunnan valiokunnille. Ratsastus oli Veikkauksen kohteena Helsinki International Horse Show’ssa vuonna 2018.
Lisäksi valtio (opetus- ja kulttuuriministeriö) on maksanut 715 000€ SRL:lle valtionavustusta vuonna 2019. Tämä on n. 3% kaikista maksetuista urheiluliittojen valtionavustuksista. SRL:n tuotto vuonna 2018 oli n. 3,5 miljoonaa euroa, eli jäsenet maksoivat osallistumis- ja jäsenmaksuina n. 2,7 miljoonaa.
SRL:n jäsenistä vain n.13%lla on ollut kilpailulupa vuonna 2018 (yht. 6005 kilpailulupaa). Eli 87% jäsenistä ei ole kilpaillut vuonna 2018 (sama trendi vuodesta 2008, vaikkakin määrät ovat laskussa, suhdeluku pysyy melko samana). Lisäksi on lukematon määrä hevosen omistajia ja harrastajia jotka eivät ole SRL:n jäseniä, eivätkä näy näissä tilastoissa. Hippoksen arvion mukaan ratsastuksen harrastajia on 160 000, tällöin kilpailijoiden määrä harrastajista olisi n. 3,7%.
Hevosista ei makseta maataloustukia
Lisäksi tietenkin maksetut maataloustuet ja yritystuet. Toki, hevosista ei makseta enää maataloustukia, ei ole maksettu vuodesta 2016. Maatiloilla on ka 15 000 hevosta. 415 hevosesta on maksettu alkuperäisrotutukea vuonna 2018. Yritystukia en lähde kaivamaan, niitä on varmasti laidasta laitaan siinä missä muitakin yritystukia.
Suomenhevonen = kilpahevonen?
Vaikka triplaisimme vuonna 2018 startanneiden suomenhevosravureiden määrän, jäämme silti edelleen n. 30%iin. Joudumme lähes viisinkertaistamaan startanneiden määrän että pääsemme edes puoleen koko suomenhevospopulaatiosta.
Startanneiden suomenhevosten määrä on laskenut n. 400 hevosella 10 vuodessa (2008-2018). Syntyneiden varsojen määrä on laskenut n. 280 hevosella, jossain kohtaa notkahti jopa alle 1000 varsan mitä pidetään uhanalaisen rajana.
Prosentteina astutukset jakaantuvat suunnittain seuraavasti: J-suunta 74,8 %, R-suunta 15 %, P-suunta 2,6 %, T-suunta 1,6 % sekä ei jalostusarvostellut oriit 6 %.
Mainittakoon että 3 eniten käytettyä sh oria (Costello, Välähdys ja Jokivarren Kunkku (yhteensä 279 astutusta)) saivat kolmistaan yhteensä 15% kaikista tammoista.
Kaikki R-ktk orit eli ratsuorit saivat yhteensä 15% kaikista astutuksista (39 oria, 265 astutusta), mutta jäivät yhdessäkin hyväksi kakkoseksi kolmelle tilaston kärjessä olevalle orille, ja hävisivät niille 14 astutuksella.
Eli juhlapuheet monimuotoisuudesta on kovat, todelliset tilastot ja oikean elämän jalostaminen kuitenkin hyvin erilaista.
Siitostammoina suomenhevosista on tänä vuonna se 1767 astutettua tammaa (vaikka ei ne taida kaikki tiineenä olla eikä niistä kaikki ole juoksijoita). Siitostammoja on siis startanneiden kanssa yhteensä 3796 hevosta. Jos ajatellaan että varsoista niinkin iso osa kuin 80% olisi ravivalmennuksessa niin silloin tämän hetkisistä 2-5 vuotiaista suomenhevosista olisi 3280 ravivalmennuksessa. Tällöin siitostammoja, starttaavia suomenhevosia ja valmennettavia varsoja olisi yhteensä 7076 eli n. 37% suomenhevosista. Eli määrä pysyy edelleen reilusti alle puolessa.
Missä nämä loput suomenhevoset sitten ovat? Ne eivät ole radoilla, mutta jossainhan ne ovat? Mitä niillä tehdään? Mihin päätyy tuo lähes 80% ravihevosiksi jalostettu hevosaines, josta vain 10% juoksee radalla?
Harrastajat ovat hevosalan kantava voima
Kaikkien tilastojen valossa hevosalan harrastajat sekä harrastehevoset ovat 2020-luvulla hevostalouden ja hevosalan kantava voima. Harrastajia on kaikilla hevosurheilun lajisuunnilla ja ilmeisen selvästi myös raviurheilu on täysin riippuvainen harrastajista.
Hevosalan sidosryhmät, ne jotka eivät suoraan hyödy valtion eikä kattojärjestön taloudellisista avustuksista ovat täysin riippuvaisia harrastajista; kengittäjät, eläinlääkärit, rehu- ja varustekauppiaat, varuste- ja satulasepät, hierojat, fyssarit, eläintenkouluttajat, valmentajat, tallinpitäjät, ratsastuskoulut, vaellustallit jne. listaa voisi jatkaa hyvin pitkälle. Ratsastusseurat ja kattojärjestö ovat myös riippuvaisia hevosalan harrastajista, samoin monet heinäntuottajat ja hevoskasvattajat sekä hevosten maahantuojat.
Mistä sitten lisää niitä harrastajia? Määrä on ollut pitkään jo laskussa?
Pitäisikö aloittaa vaikka siitä että tehtäisiin niillekin sopivia hevosia? Ei autokouluissakaan opetella formulalla ajamaan, saati kuinka moni innostuisi ajamaan autolla jos pitäisi opetella formulalla ensin ja opetella liikennevalot vasta sen jälkeen?
Pitäisikö harrastajia huomioida paremmin koko alalla, opetuksessa, neuvonnassa, koulutuksessa?
Ehkä jopa arvostaa?
Ajatuksia 30 vuoden takaa… eivät ole paljon kyseisessä ajassa muuttuneet.
Yle Areena, Jalostusta 1990-luvulla, ote ohjelmasta hevosen kengissä: suomenhevonen (katsottavissa toistaiseksi)
Yle Areena, Monen tyypin hevosia – ote ohjelmasta Suomenhevonen. Coni. (katsottavissa toistaiseksi)
Lähteitä:
Hippos Hevostalous lukuina 2018
Hippos Hevostalous lukuina 2013
SRL toimintakertomus 2018
Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset 2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Veikkaus vuosiraportti 2018
Hippos astutustilastot suomenhevonen 2019
Hevostalouden edistäminen, Maa- ja metsätalousministeriö
Tämä kirjoitus on tehty oman uteliaisuuden tyydyttämiseksi ja ristiriitaisuuksien oikomiseksi. Tämä ei ole tieteellinen julkaisu, eikä takuuvarmasti huomioi ihan jokaista nyanssia mitä asiaan liittyy. Lähteet on laitettu mukaan siksi, että kukin saa tarkistaa luvut itse näin halutessaan.
mw hevospalvelut 