Vuosi takaperin tein kyselyn ”mikä on hevosen vaikein askellaji työstää” ja ”kuinka pitkään kävelet alkukäyntejä hevosesi kanssa”. Vastaukset eivät yllättäneet; 114 vastaajasta 53% vastasi ”käynti”, ja keskimääräinen alkukäynti kestää n.10 minuuttia. Käynnin laatu paljastaa hevosen perus- ja lihaskunnon tilan.

Käynti lihaksilla

Käynti on hevosen askellajeista ainut jonka hevonen joutuu tekemään lihaksilla. Hevonen ei pysty käyttämään erilaisia energiaa säästäviä järjestelmiään kuten askelsykliin sidottua hengitystä (piston-pendulum) tai elastista energiaa (jänne- ja kalvojärjestelmää).

Ihminen kävelee reippaasti ylämäkeen ja väsyy: mitä tapahtuu? Ihminen muuttuu ”veteläksi rääksi” joka kitisee että väsyttää. Vauhti hidastuu.

Hevonen kävelee reippaasti ylämäkeen ja väsyy: mitä tapahtuu? Hevonen lähtee raville. Miksi? Koska se säästää n. 40% energiaa siirtyessä reippaasta käynnistä hitaaseen raviin.

Lihasköyhä, laiha hevonen pääsee reipasta kiitolaukkaa, mutta ei välttämättä jaksa kävellä väsähtämättä maneesia ympäri.

Yllätyin, kun kyselyni perusteluissa oli usein maininta: ”käyntiä ei voi työstää”. Tämä käsitys olisi hyvä korjata, sillä se ei pidä paikkansa. Koska käynti vaatii lihaksistoa ja peruskuntoa, se on myös yksi helpoimmista askellajeista kehittää hevosella.

Jos hevosella on huono käynti, sillä on yleensä myös ongelmia lihaksistossa, keskittymiskyvyssä ja tasapainossa. Huono käynti kielii myös huonosta kestävyyskunnosta.

Laadukas käynti mukaan valmennukseen

Kipikipitössöntöö ei ole käyntiä

Käynti ei ole mitä tahansa kipitystä tai passikäyntiä, näissä hevonen hyödyntää jo jonkin verran elastista energiaa ja sen stressimarkkerit nousevat korkealle.

Lihaksiston ja peruskunnon näkökulmasta käynnistä on hyötyä vasta kun hevonen kävelee reippaasti, lihaksistoaan käyttäen ja tasaisella sykkeellä.

Hevonen joka kipittää ja tössöttää tai on hermostunut voi näennäisesti kävellä ”ihan ok”, mutta sen sykkeet voivat helposti huidella lähellä hevosen maksimisykkeitä.

Huonokuntoisella, lihavalla, treenaamattomalla tai aralla hevosella syke voi heilahtaa lähelle maksimisykettä (yli 200 lyöntiä minuutissa) jo pelkästä säikähdyksestä tai yhdestä ravirykäisystä. Satulointia tai ratsastusta jännittävän hevosen syke voi olla lähellä maksimisykkeitä vaikka se ei vielä liikkuisi lainkaan.

Jos hevosta työstetään toistuvasti korkealla sykkeellä, siitä seuraa omia ongelmiaan kuten alipalautumista (ent. ylikunto).

Hiimailu ja matelu

Mateleva käynti pitää taas sykkeen niin alhaisena ettei hevonen polta rasvaa, eikä oikein mitään muutakaan energiaa. Hevonen on laiduntava eläin, joten se pystyy kyllä ”hiimailemaan” tunti tolkulla pää alhaalla ja hitaasti liikkuen, kuluttamatta kävelyyn juurikaan energiaa (tämä on osaltaan yksi miljoonista syistä miksi hevoset helposti lihovat vaikka liikkuisivat pihatossa/laitumella kilometrikaupalla).

Määrä ei siis korvaa laatua

Pihattohevonen tai laiduntava hevonen voi kävellä kymmeniä kilometrejä päivässä. Jatkuvasta liikkeestä on hevoselle tutkitusti paljon hyötyä. Liikkuminen on kuitenkin pääasiassa niin matalasykkeistä ettei siitä ole kummoista hyötyä energiankulutuksen tai rasvanpolton näkökulmasta.

Reippaalla käynnillä lihaksistoa kehittämään

Valtaosa hevosista vaatii monta kuukautta käynnin laadun ja käyntiajan parantamiseen. Harjoituksissa tulisi olla tarkka ettei hevonen jännity eikä yritä liikaa, vaan lihaksistoa kehitetään hevosen omassa tahdissa. Säännöllisellä käyntitreenillä hevosen lihaksistossa tulisi näkyä muutoksia jo muutamassa viikossa.

Tärkeintä on: tasainen, reipas tahti. Rento ja eteenpäin kävelevä hevonen. Nelitahtinen käynti ja vapaa muoto.

Hevonen ei pääse kävelemään reippaasti kohottamatta sen ryhtiä. Jos hevosella on heikot ylälinjan lihakset, sen lihakset väsyvät nopeasti reippaassa käynnissä. Jos lihakset väsyvät liian raskaasta harjoituksesta voi harjoitus ”ampua itseään vastaan” ja pitkittyneenä voi tulla jopa lihaskatoa ylälinjan lihaksiin.

Tehokkainta olisi kehittää käynnin laatua hitaasti vaatimustasoa nostaen. 10 minuuttia laadukasta käyntiä on tehokkaampi ja toimivampi harjoitus kuin 50 minuuttia laaduttomasti hevosen väsyttäen.

Lue lisää: Hevosen lihaksisto osa 1 – lapakuopat