Osaako vai pystyykö hevosesi?

Suomenpienhevonen
Meillä on usein sellainen hassu syvälle pinttynyt käsite että hevoselle pitää kouluttaa asioita ja kun ne on koulutettu niin ne osaa, ja jos ne ei tee näitä koulutettuja asioita niin ne vastustelee tai jopa ihan röyhkeästi kettuilee.

Osaamistehtävät ja pystysmistehtävät

On osaamistehtäviä (istu, anna tassu jne.) ja sitten on valtava kirjo pystymistehtäviä. Nämä olisi hyvä erottaa toisistaan. Teemme hevosten kanssa paljon fyysisiä asioita, urheillaan ja liikutaan. Ja melko usein unohtuu että kaikki fyysinen menee osastoon: pystyä.
hevonen hyppää
”Because I can”

Väistäminen on pystymistä

Kaikki hevoset osaavat tai vähintään oppivat väistämään. Ne oppivat väistämään takaosaa, etuosaa, avot ja sulut, yleensä ihan yhden toiston jälkeen ne tajuaa jo mitä pitää tehdä ja mihin suuntaan mennä, vaikka näitä ei olisi koskaan niiden kanssa ennen tehty. Mutta sitten tullaan kysymykseen pystyykö ne?
Lateraalityöskentely vaatii todella paljon vartalon hallintaa hevoselta – sitä kuuluisaa corea, keskivartaloa. Niiden pitää pystyä taivuttamaan rankaa ja viemään itseään sivusuunnassa jossa niillä on kaikista huonoin tasapaino (lue lisää: millainen on etupainoinen hevonen). Jos kehossa on jumeja tai vaikkapa lihasköyhyyttä niin ne eivät vain yksinkertaisesti pysty.

Etuosaväistö

Etuosaväistö on tässä hyvä esimerkki (seuraa rankkoja yleistyksiä, jotka ovat vain yleistyksiä eivätkä siis aina pidä paikkansa 😃 ).
Monet hevoset joilla ajetaan paljon koppakärryillä väistävät aika hienosti etuosaa, koska kärryillä ne pääsevät kääntymään vain astumalla etujalkojaan ristiin. Jos ne eivät tee sitä, tai eivät väistä kuin toiseen suuntaan, yleensä syy löytyy toisen puolen lähentäjissä ja / tai loitontajissa.
Monille ratsuille etuosaväistöt voivat aluksi olla aivan tuskaa. Syynä on lavan yläosa tai vartalon kannattajat sekä ne lähentäjä ja loitontajat. Sitten kun näitä jumpataan systemaattisesti niin rintalihakset alkavat kasvaa, lavan lihakset alkavat kasvaa ja hevosille alkaa tulla ns. ”längensijaa”.

Peruuttaminen paljastaa lannerangan ongelmat

Peruuttaminen on toinen todella voimakas pystymistehtävä. Joskus se on todella vaikeaa, etenkin hevosille joilla on lannerangassa ongelmia tai lihasköyhyyttä, takapolven lihaksiston lihasköyhyyttä tai ongelmia, selässä tai vatsalihaksissa jumeja tai lihasköyhyyttä. Peruuttaminen on hyvin kokonaisvaltaista ja peruutuksen laatuun ja halukkuuteen vaikuttaa vahvasti kehon kokonaistila.
Sitten on hevosia jotka peruuttaa, mutta hyvin suvereenisti aivan vinoon. Ne väistelee hankalaa puolta ja peruuttaa sinne helpolle puolelle.
Joskus peruutusongelmat on takaosan hahmotuksen puutetta, etenkin nuorilla hevosilla. Joillekin voi tulla jopa paniikki kun eivät tajua missä takapuoli loppuu ja seinä alkaa. Eli peruutus vaikuttaa kehoon, mutta vaatii myös vähän asentotuntoa ja motoriikkaa. Hevoset osaavat kyllä peruuttaa luonnostaan, mutta kyllä ne pääsääntöisesti pyrkivät kulkemaan eteenpäin, eli harvoin näkee vapaana olevan hevosen peruuttelevan muuten vain.
Peruutustakin olisi hyvä jumpata. Ja se jos mikä on hyvää takaosan ja lantion treeniä (oikein tehtynä).

Vastusteleeko hevonen koska se ei osaa, pysty vai halua??

Eli: seuraavan kerran kun hevonen ei tee jotain mitä haluat – tarkista ensin että sillä on tarvittava lihaksisto liikkeen tekemiseen. Tarkista sen jälkeen että sillä riittää tasapaino, elastisuus eikä sillä ole mitään pahoja jumeja. Jumppaa sitä hetki.
”Peräänanto” tai ”oikea muoto” on tällainen asia myös, vertaan sitä yleensä spagaattiin. Jos olen lapsena osannut tehdä spagaatin, en lähde tekemään sitä aikuisena harjoittelematta, voi olla että ottaisi aika kipeää. Kokonaiskeholliset harjoitteet (mitä hevosen kokoaminen on) vaativat ison kehollisen ponnistuksen, joten niiden suorittaminen kylmiltään harjoittelematta on fysiologinen mahdottomuus.
Ahkeran jumppaamisen jälkeen kokoaminenkin ihan varmasti tulee sieltä, mutta loman jälkeen ei kannata lähteä suoraan kokoamisharjoituksiin vaikka ne olisi hevoselle ”koulutettu”: samalla kaavalla kun ihmiset käy salilla – ensin nostellaan niitä pieniä painoja, sitten vasta lähdetään nostamaan 200kg penkistä, eikös vain.
Ja tottahan mooses me ihmiset välillä pyydetään ihan pöllösti hevosilta asioita, eikä ne hevoset tajua tippaakaan mihin pitää mennä ja mitä tehdä. Ihan täyttä synninpäästöä en tässä anna, vaikka aika ison kuitenkin. Mutta jos hevonen on väistänyt takaosaansa jo nätisti vasemmalle, mutta ei väistäkään oikealle niin todennäköisesti syytä voisi etsiä niistä lähentäjistä ja loitontajista ja vasta sitten peilistä. Itse ongelma on ratkaistavissa jumpalla ja hieronnalla.

Lihaksisto kertoo paljon

Hevosen lihaksistosta näkee aika nopeasti mihin se pystyy ja mihin ei. Monilla hevosilla jotka vastustelee valjastuskatokseen peruuttamista kärryjen kanssa on lannerangan seudulla tai lautasilla puutteellinen lihaksisto. Hevoset jotka eivät väistä etuosaa on lavan päällä olevissa lihaksissa lihaskatoa jne. Ja pienillä, melko yksinkertaisilla jumppaohjelmilla näistä ongelmista päästään eroon, parannetaan hevosen suorituskykyä ja vältetään todella monta konfliktia hevosen kanssa.