Hevoset kykenevät tekemään kasvojen lihaksilla ja jänteillä 17 ilmettä. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi koirilla ja simpansseilla ja vain 10 vähemmän kuin ihmisillä. Hevoset tuntevat myös samoja perustunteita kuin ihmiset, inhoa, hämmästystä, iloa, surua jne. Hevoset eivät kykene monimutkaisiin tunteisiin kuten syyllisyyteen, eivätkä ne pysty juonimaan, sillä niiden aivoissa ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole siihen tarvittavia rakenteita.
Monipuoliset ilmeet
Hevoset voivat ilmehtiä silmillä, suulla, sieraimilla ja korvilla sekä tietenkin erilaisilla kehon eleillä. Hevosella on maaeläimistä yksi suurimmista silmistä ja niistä voi päätellä paljon hevosen mielialasta ja tunteista. Jännittynyt hevonen lopettaa silmien räpyttelyn, se laajentaa silmät suuriksi ja jähmettyy yleensä paikoilleen. Kun jännitys laukeaa se räpäyttää pitkään ja hitaasti.
Tämä sama tapahtuu hieronnassa jos hevosella on jumi jossain. Se saattaa muutoin olla täysin eleetön mutta silmien räpyttely loppuu. Kun jumi aukeaa, hevonen räpäyttää pitkään ja hitaasti, mahdollisesti narskuttelee hetken hampaitaan tai pureskelee ja toisinaan alkaa haukottelemaan voimakkaasti.
Mehän emme tiedä miksi eläimet ja ihmiset haukottelevat. Me tiedämme että haukottelu lisääntyy tietyissä tilanteissa, kuten stressin lauetessa tai kun hevonen haluaa rauhoitella tilannetta, mutta haukottelun fysiologiaa ei vielä ymmärretä. On teorioita että se liittyisi aivojen viilentämiseen tai erilaisia sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä teorioita, mutta joudumme vielä odottamaan jotta ymmärtäisimme haukottelusta enemmän. Hevosen haukottelu voi lisääntyä erityisesti mahasairauksissa (mahahaavat, suolistotulehdukset, ähky), mutta aina haukottelu ei liity mihinkään ikävään, sen enempää hevosilla kuin ihmisillä tai koirilla.
Voiko hevonen hymyillä?
Kyllä voi. Tyytyväinen hevonen nostaa suupieliään ylöspäin, aivan kuten me ihmiset. Tätä näkee paljon onnistuneen valmennuksen tai hieronnan loppupuolella, hevosen ollessa rento ja ilmapiiri rauhallinen ja hyväksyvä. Hevonen voi ilmentää myös surua, suru näyttäytyy hyvin samankaltaisesti kuin hevosen kipuilmeet, hevoselle tulee huolirypyt silmien yläpuolelle, sen suu on tiukka viiva ja sieraimet hieman jännittyneet. Stressi näyttäytyy kasvojen ilmeiltä myös samoin kuin kipuilmeet, siksi olisi tärkeää tarkkailla hevosta pidempään. Jos suinkin mahdollista niin hevosen ilmeitä ja käytöstä olisi hyvä tarkkailla myös valvontakameralla jolloin saadaan ihmisen vaikutus hevosen käytökseen suljettua pois.
Hevoset ovat ultrasosiaalisia laumaeläimiä. Niille toisten käytöksen ja eleiden lukeminen on elinehto ja laumassa elämisen ehto, aivan kuten meillä ihmisillä, me emme vain tietoisesti kiinnitä tähän useinkaan huomiota. Laumassa hevosten ilmeet ja eleet ovat usein todella pieniä ja huomaamattomia. Aina toki on yksilöitä joilla on tarve ”huutaa”, eli yksilöitä jotka eivät ole oppineet samoja sosiaalisia käyttäytymissääntöjä kuin muut.
Yleensä ikänsä laumassa eläneet, mahdollisesti vielä perhelaumassa eläneet hevoset liikkuvat ja elävät yhdessä hyvin seesteisen oloisesti ja kommunikoivat minimaalisen pienin elein, joita tarvitsee tietoisesti osata katsoa.
sosiaaliset taidot
Meillä kaikilla ihmisillä, koirilla ja hevosilla on sosiaalisia taitoja. Sosiaaliset taidot ovat nimenomaan taitoja, ne opitaan. Sosiaalisuus on eri asia kuin sosiaaliset taidot. Hevonen on sosiaalinen laumaeläin, mutta sosiaalisuus ja tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen ei vielä takaa että hevosyksilö osaisi oikeanlaisia sosiaalisia taitoja, yksin elänyt hevonen voi olla hyvinkin kömpelö toisten hevosten kanssa. Hevonen oppii sosiaaliset taidot emältään ja laumaltaan missä se elää syntymänsä jälkeen (sama pätee ihmisiin ja koiriin).
Siinä missä hevonen oppii lukemaan toisia hevosia ja niiden ilmeitä ja eleitä, ne oppivat lukemaan myös ihmisiä, se on myös niille selviytymisen ehto. Hevoset ovat ihmisten lukemisessa erittäin taitavia, jopa taitavampia kuin ehkä haluaisimme. Hevoset mm. tunnistavat valokuvista itselleen vieraan vihaisen näköisen ihmisen ja välttelevät tätä henkilöä nähdessään hänet elävänä.
Ilmeiden lukemista voi opetella
Siinä missä opettelemme tulkitsemaan muita ihmisiä, voimme opetella tulkitsemaan hevosten ilmeitä ja eleitä. Tämä vaatii harjoittelua. Kun osaamme tulkita hevosten ilmeitä ja eleitä, turvallisuus hevosten kanssa paranee ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa hevosten hyvinvointiin monilla eri tavoin, voimme reagoida nopeammin hevosen mahdolliseen kipuun ja sairauksiin, mutta voimme myös tarjota hevoselle tekemistä mikä selkeästi tuottaa sille hyvää oloa. Kokonaisuus ratkaisee kun tarkastelemme mm hevosen hyvinvointia, seuraa siis hevosesi ilmeitä monipuolisesti, etsi hymy, millainen ilme sillä on kun se tarkastelee jotain uutta ja jännittävää…
Jos haluat opiskella lisää aiheesta, katso Hevoskoulutus.fi ja Hevonen päästä kavioihin verkkokurssi tästä linkistä.
mw hevospalvelut 