Hevoset laitumelle – onni vai painajainen?

Taivaalta sataa rakeita ja aamuisin on vesiastiat jäässä, mutta ehkäpä se laidunkausikin vielä joskus alkaa, viimeistään sitten heinäkuussa. Joillekin hevosenomistajille laidunkausi on kesän kohokohta, toisille se on elävä painajainen. Ajattelin kirjoittaa muutaman asian joita olisi syytä pohtia ennen kauden alkamista.

Onni vai painajainen

Laidun on mahtava paikka hevoselle. Se pääsee laukkaamaan ja kirmaamaan isolla alalla, leikkimään kavereiden kanssa, syömään parasta ravintoa mitä hevonen voi saada. Hengitystiet kiittää, nivelet ja lihakset kiittää. Ja näinhän se on… parhaassa tapauksessa.

Sitten on se toinen puoli, kesäihottumaisten omistajat keräävät tällä hetkellä kaappeja täyteen erilaisia ötökkäloimia, myrkkyjä ja rasvoja. Kaviokuumehevosten omistajat miettivät kuumeisesti miten osan hevosista voisi pitää tarhassa kun toiset menee laitumelle. Ajatukset erilaisista rakennelmista joilla pitää hevoset, ja erityisesti viekkaat ponit, poissa vihreältä vaihtelee kiinanmuurityyppisestä ratkaisusta aina jonkinlaiseen vallihautaan.

Laidun on kaikissa tapauksessa omanlaistaan kauhunsekaista romantiikkaa, vähän sama juttu kun se ajatus kesäisistä ihanista ratsastusretkistä joita muistellaan kylmään aikaan. Niissä muisteloissa ei ole koskaan sitä tappavaa hellettä ja kosteutta ja tuskaista oloa, mutta ei todellakaan niitä tuhansia paarmapilviä, jotka ovat niillä oikeilla retkillä kyllä takuuvarmasti mukana.

hevosen silmä
Kesä ja kärpäset. Ne kuuluu yhteen mutta niitä kärpäsiä ei koskaan tule muisteltua talvella, eikä paarmoja eikä todellakaan polttiaisia ja hyttysiä. Ei talvella tule ajateltua niitä rähmiviä silmiä, tuskasia hännänhuiskutteluja.

Fakta 1

Hevonen lihoo laitumella

Lähes kaikilla hevosilla on sisäänrakennettu kello kerätä rasvaa kesällä. Tämä on erityisen voimakasta alkuperäisroduilla. Syödään varastot täyteen kesällä ja laihdutaan ne sitten talvella, kun ei saa kuin pari kortta heinää, havuja ja apetta.

Eli, luontainen sykli hevosilla menee niin että keväällä alkaa lihominen ja sitten talvella se rasvakerros pitäisi kuluttaa töissä pois. Näin on ollut vuosituhannet ja ainakaan vielä se hevosen sisäinen kello ei ole kääntynyt tästä syklistä pois.

No, nyt kun lihavuutta tutkitaan paljon ja hartaasti, on jo monia eri tutkimuksia joissa joko itse aiheena tai sivuhuomautuksena todetaan että hevoset lihoo laitumella. Toki hevosenomistajille tämä nyt ei tule yllätyksenä, kaikkihan sen tietää.

Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin että osittain luonnonlaitumella olleet hevoset lihoivat kesän aikana 27 kg, hoidetulla laitumella olleet suomenhevoset lihoivat 66 kg kesän aikana.

Hevosen turvallinen laihdutustahti on alle(!) 1% elopainosta per viikko, poneilla ja raskailla kylmäverisillä 0,5% per viikko. Suosittelen muistamaan tämän, sillä liian nopea laihduttaminen on hevoselle hengenvaarallista.

Tämä tarkoittaisi silloin sitä, että osittain luonnonlaitumella olleiden hevosten laihduttamiseen takaisin lähtöpainoon menisi n. 6 viikkoa, JOS tahti on todella reipas. Koska valmennusfysiologian näkökulmasta hevoselle tulisi tehdä peruskuntokausi joka on vähintään* sen 6 viikkoa AINA laidunloman jälkeen, tämä ylipaino saataisiin hallintaan aika hyvin jo peruskuntokauden aikana.

Jälkimmäisen ryhmän laihduttamiseen meneekin sitten yli tuplasti enemmän äkkiseltään laskettuna. Jos laihdutus tehdään turvallisesti niin mennäänkin jo nopsaan joulukuulla kun viimeisiä kiloja päästään karistamaan.

Ja koska se 66 kg on 12% hevosen omasta painosta ylipainoa niin sehän tulee huomioida myös hevosen kuormankatokyvyssä (kuormitus nivelille ja jänteille kasvaa) mutta myös siinä peruskuntokauden suunnittelussa: mitä lihavampi, sen pidempään kestää saada hevonen jälleen fyysisesti kestävään kuntoon.

lihava hevonen
Jokainen hevosenomistaja tietää että hevonen lihoo laitumella. Ne laidunkilot tulee pitää maltillisena ja ne pitää myös laihduttaa talven aikana pois, muuten liikakilot vain lisääntyy ja lisääntyy vuosi vuodelta. Kyllä, tämä hevonen on jo sairaalloisen lihava (kuva Pixabay)

Fakta 2

Hevonen lihoo laitumella mutta laihtuu talvella

Eli kyllä, tämä on kuitenkin suht normaali sykli. Suureksi ongelmaksi tutkimukset toteaa että tämä lihavuus jätetään sen laihdutuskauden jälkeen päälle, eli tätä kesällä kerättyä rasvakertymää ei kuluteta talvella pois, ja hevosten ruokinta pidetään laitumen jälkeenkin turhan runsaana. Sittenhän se on passelisti jo vähän ylipainoinen ennen seuraavaa laidunkautta, lihoo taas lisää.. ja pari vuotta niin syksyllä laitumelta tulee sairaalloisen lihava hevonen, joka nippa nappa mahtuu ovista sisään.

HUOM. ROTUKOHTAISET EROT, lihominen ei ole yhtä voimakasta YLEENSÄ täysverisillä tai täysverisukuisilla eikä lämminveriravureilla. Tämä sykli on voimakkainta etenkin kylmäverisillä, poneilla ja alkukantaisemmilla roduilla. MYÖS YKSILÖKOHTAISET EROT OVAT SUURIA!

Osa tutkimuksista sanoo myös etteivät omistajat seuraa hevosten painonmuutosta kesällä. No tähän voi jokainen tehdä muutoksen jo tänään. Laske hevosesi paino Hevoskoulutus.fi laskurilla tästä linkistä ja seuraa sitä tästä eteenpäin aktiivisesti viikottain. Tämä pätee kaikkiin hevosiin, riippumatta mihin lihavuuskuntoluokkaan oma hevonen kuuluu.

piehtaroiva hevonen
Laidun on ehdottomasti paras paikka nuorille ja kasvaville hevosille. Se on myös paras paikka laihoille, lihotettaville hevosille (joita Suomessa on lopulta melko vähän). Ja kukapa ei tykkäisi muutenkaan juhlissa kakkupöydästä? Sehän on juhlan kohokohta vaikka todennäköisesti kakkua leikatessa on jo vähän ähky ja tietää että tuli otettua ihan vähän liikaa…

Fakta 3

Lihavuus johtaa sairauksiin

Ponien omistajat ovat jo havahtuneet siihen että lihominen johtaa poneilla helposti kaviokuumeeseen. Ja kyllä, tutkitusti: mitä pienempi säkäkorkeus, sen suurempi riski kaviokuumeelle.

Mutta – nykypäivänä mikään rotu ei ole enää turvassa kaviokuumeelta. Kaviokuumetta on lämminveriravureista lähtien kaikilla roduilla. Toki edelleen ne ponit ja alkuperäisrodut ovat suurimmassa riskiryhmässä, mutta enää ei ole ”vapaudut vankilasta korttia”.

KAIKISTA SUURIMMASSA RISKIRYHMÄSSÄ ON HEVOSET JOTKA OVAT JO YLIPAINOISIA TAI LIHAVIA ENNEN LAITUMELLE MENEMISTÄ.

Metaboliselle oireyhtymälle altistaa myös painon ”jojoilu”, eli lihominen pari kertaa ihan kunnolla lihavaksi ja laihtuminen takaisin normaaliin painoon. Tämä siis ihan tutkitusti. Se luontainen ”lihomissykli” kun on ehkä ollut sellaisen 10-15kg joskus aikanaan kun hevoset tekivät kesällä töitä eikä niitä viljeltyjä laitumia ollut ihan joka nurkassa.

Eli jojoileva paino = TODELLA suuri kaviokuumeriski ja riski sairastua metaboliseen. Ja mitä jojoilevampi ruuan ravinnollinen sisältö (köyhästä runsaaseen) sen enemmän ongelmia insuliinien kanssa.

“Hyperinsulinemic status was reversed during 17 weeks of hay-only feeding, regardless of body condition, but returned rapidly after restarting the high-energy diet,” the researchers reported in the Journal of Veterinary Internal Medicine.

Lähde

Fakta 4

Kyllä, suo siellä ja vetelä täällä

Nyt joudun sanomaan että tähän ei ole olemassa poppaskonstia. Kuten ei ole ”vapaudut vankilasta korttia”, ei ole myöskään ”jes – helppo ja nopea ratkaisu joka toimii kaikilla” korttia. Olen vain viestintuoja, joten minua ei kannata tästä kivittää.

Jos sinulla on riskiryhmässä oleva hevonen tai poni, metabolinen, ylipainoinen, lihava, insuliiniresistentti, cushing niin toki voit laittaa hevosesi laitumelle ja nostaa jalat pöydälle ja nauttia. Voit siinä limpparia juodessa katsoa kuinka ponisi syö 4,9% omasta painostaan kuiva-ainetta (suositus 1,5% vrk) 6:n viikon laidunkauden aikana.

Kyllä, tutkitusti onnistuvat syömään 3,5 kertaa enemmän kun tarttis. Muistaa vain että jos se poni a) lihoo muodottomaksi tai b) sairastuu niin työmäärä tuplaantuu, eli se ”loma” muuttuu aika äkkiä työleiriksi.

Previous research indicates that ponies can eat up to 4.9% of body weight in dry matter (Longland, Ince & Harris, 2011) over a 24 h period and up to 1% of body weight (Ireland et al., 2012) when out at pasture for only 3 h, indicating that in some individuals, considerable amounts of grass can be ingested in even a short time period out at pasture. Another study estimated that by the end of 6 weeks ponies were ingesting 40% of their dry matter intake during 3 h pasture turnout (Goodall, 1973).

Lähde: Obesity prevalence and associated risk factors in outdoor living domestic horses and ponies

Kuonokoppa?

Joo, ehkä jossain tapauksissa saattaa auttaa jonkin verran. Tutkimusten mukaan kuonokoppa hidastaa hevosen syömistä n. 30% normaalista.

Se tarkoittaisi että kuonokoppa rajoittaisi syömisen 3,5% omasta painosta kuiva-ainetta (per päivä, suositus 1,5%) jos ovat jatkuvasti laitumella. Jee, eli söisivät vain hieman yli kaksinkertaisen määrän siihen rajoittamattomaan 3,5 kertaiseen ruokamäärään.

Määrä jäisi n. 0,7% kuiva-ainetta omasta painosta kopan kanssa jos ovat rajoitetusti 3 tuntia laitumella. Eli rajoitetusti kopan kanssa on vielä jokseenkin hallittavissa, silloin ponille voidaan antaa rajoitetusti ruokaa melko normaalin määrän laidunajan ulkopuolella.

Huom. rajoitettu laiduntaminen ka 3 tuntia vuorokaudessa mahdollistaa silti sen että hevonen voi syödä kerralla lähes koko vuorokauden kuiva-ainetarpeen.

kuonokoppa
Kuonokopalla hevoset syövät keskimäärin 30% vähemmän kuin ilman sitä. Joissain tapauksissa se on ihan ok vaihtoehto. Jos hevonen on jo riskiryhmässä sairastua, on harkittava tarkkaan riittääkö se 30% estämään hevosta sairastumasta tai lihomasta.

HEVOSKOHTAISTA!

Nyt sitten muistetaan että tämähän on hevoskohtaista ja JOKAINEN hevosenomistaja joutuu tekemään itse swot analyysin (uhat, mahdollisuudet, vahvuudet, heikkoudet) aiheesta ”voinko laittaa hevoseni laitumelle”.

Varsat, nuoret, siitostammat, hyväkuntoiset ja normaalipainoiset hevoset on nyt rajattu tämän kirjoituksen ulkopuolelle, tässä kirjoituksessa keskitytään siihen arviolta 50%iin suomalaisesta hevoskannasta joiden arvioidaan olevan ylipainoisia, lihavia tai sairaalloisen lihavia.

Hyvä on kuitenkin muistaa että tutkitusti lihava emä = riski varsan lihomiselle ja rasvakertymille.

There was positive correlation between height of mare’s neck crest and foal weight at birth (P= 0.01, r= 0.54) and body weight of mares between the fat at tail base of foals at birth (P= 0.03, r= 0.49), as well as strong association between fat at the tail base in obese mares with this measurement in their foals at 4 months (P= 0.01, r= 0.71). This difference of adiposity between groups suggests that obese mare’s offspring are more likely to accumulate more fat in the first months of life.

Lähde

shetlanninponi
Se on kyllä hienoa kun täällä meilläpäin ei hevosen tarvitse edes astua eteenpäin tai kumartua että saa suun täyteen heinää. Samasta syystä ihmiset käy mättämässä ravintoloissa joissa on rajaton noutopöytä. Ohjeita laitumen hoitoon ja hevosten laiduntamiseen niin että hevoset pysyvät kohtalaisessa kunnossa, eivät syö itseään jalattomiksi ja ovat hengissä vielä laidunkauden jälkeenkin löytyy kyllä, perustuen ihan tutkittuun tietoon. Suosittelen tutustumaan jos katsoo että omat hevoset/ponit kuuluvat riskiryhmään.

Eli näillä kannustavilla selkään taputuksilla nyt sitten pohtimaan miten ensi kesä järjestetään. Kuuntele ehdottomasti Markku Saastamoisen luento hevosen laiduntamisesta SRL:n Facebook livestä tästä linkistä.

Muistakaa myös että asiantuntijat, eli tutkijat, eläinlääkärit, hevosten ravitsemusasiantuntijat EIVÄT suosittele laiduntamista hevosille jotka ovat sairastaneet kaviokuumeen, sairastavat PPIDtä (cushingia) tai ovat metabolisia.


Lähteet (vain muutaman mainitakseni):

Bryan M. Waldridge, Nutritional Management of Equine Diseases and Special Cases, 2017, (sivu 83-87, hevosen turvallinen painonpudotustahti), John Wiley & Sons

Effects of season and body condition on appetite, body mass and body composition in ad libitum fed pony mares

Relationships among Body Condition, Insulin Resistance and Subcutaneous Adipose Tissue Gene Expression during the Grazing Season in Mares

Lisälukemista:

H&H Feed Week: 5 reasons it’s healthy to let your horse lose weight this winter

Risks of a high-energy diet for ponies highlighted in study

*peruskuntokauden tarve riippuu hevosen käyttötarkoituksesta sekä pohjakunnosta ja tietenkin laidunloman pituudesta. Ratsun valmennusfysiologian suositus on, että yli 4 viikon laidunloman jälkeen peruskuntokausi kestäisi n. 8-12 viikkoa riippuen edellä mainituista asioista, hevosen terveydentilasta, lihavuuskunnosta, iästä jne.

Lue myös Hevosen painonhallinnan verkkokurssi. Sieltä löydät lisää tästä aiheesta sekä peruskuntokausista ja muista hevosen valmennuskausista.