Hevosen PPID eli cushing.

PPID hevosella
Hevosten cushing on aivolisäkkeen toimintahäiriö (pars pituitary intermedia dysfunction eli PPID), eli aivolisäkkeen keskiosaan syntyy ”liikakasvua” (solumäärän lisääntymistä, hyvälaatuisia rauhaskasvaimia sekä solujen suurentumista). PPID on degeneratiivinen, eli rappeuttava sairaus johon ei ole parannuskeinoa. Lääkityksellä tasataan ja hillitään oireita, mutta lääkitys ei paranna itse sairautta. PPID:n aiheuttajaa ei tunneta, mutta se ei nykytiedon valossa ole perinnöllinen. Sairaus puhkeaa yleensä yli 15 vuotiaille hevosille, mutta nuorimmat sairastuneet ovat olleet 7 vuotiaita.

Mitä eroa on PPIDllä ja cushingilla

Hevosten aivolisäkkeen toimintahäiriö kuvailtu ensimmäisen kerran jo vuonna 1932 (Schott 2002). Sairautta kutsuttiin aiemmin hevosten Cushingin taudiksi, koska sillä on samanlaisia ominaisuuksia kuin ihmisten vastaavan nimisellä taudilla. Hevosten tauti vaikuttaa kuitenkin aivolisäkkeen keskiosaan, eikä distaaliseen osaan kuten ihmisillä. Hevosilla sairaus ei myöskään ole tyypillisesti kasvainperäinen ja lisämunuaisten osuus sairaudessa on huomattavasti merkityksettömämpi.

HEVOSTEN AIVOLISÄKKEEN TOIMINTAHÄIRIÖ – KIRJALLISUUSKATSAUS, Pipsa Laine

Ihmisillä cushingin oireet ovat samanlaiset kuin hevosilla, mutta se voidaan leikata. Oireet katoavat vähitellen leikkauksen jälkeen, muutamasta kuukaudesta vuoteen. Kuten hevosilla, ihmisillä ei sairauden aiheuttajaa tunneta mutta siihen ei voida vaikuttaa esimerkiksi elintavoilla lainkaan. Myöskään ihmisillä sairautta ei pidetä perinnöllisenä.

Hevosilla leikkausta ei tehdä, vaikkakin viime aikoina aiheesta on puhuttu paljon, joten tulevaisuudessa leikkaushoito saattaa olla mahdollinen.

Oireet

Yleisimmin cushingia aletaan epäilemään hevosen karvan laadun muutoksesta, hevoselle kasvaa pitkä ja paksu karva joka vaihtuu huonosti. Alla olevassa kuvassa näet PPID:n oireet.

Hevosen cushingin oireet
Lista PPID:n oireista sekä mistä sairauden vaiheesta oireet kertovat. Jos tunnistat omalla hevosellasi näitä oireita, neuvottele eläinlääkärin kanssa testaamisesta. Paras aika testaamiselle on syys-lokakuu.
Karvankasvun lisäksi ensisijaiset oireet joista PPID:tä aletaan epäillä on rasvakertymät niskassa, hännän tyvessä, vatsan ”pullahtaminen”, lihaksiston tipahtaminen. Pitkästä karvasta huolimatta karva eristää huonosti ja hevonen voi olla kylmänarka.
Metabolinen hevonen
Ylikehittynyt, pullottava ylälinja kielii aineenvaihduntasairaudesta (metabolisesta oireyhtymästä). Cushingin tautiin liittyy myös ylikehittynyt kaulan ylälinja (rasvaniska) mutta myös heikentyneet selkälihakset.

Arviolta 21-30%lla yli 15 vuotiaista hevosista on PPID. Yleensä se löydetään niiltä joilla puhkeaa kaviokuume tai joilla on insuliiniresistenssi tai jokin muu sairaus jonka kautta cushing tulee esille. Cushingiin liittyy lievä anemia josta PPID:tä voidaan epäillä jos hevonen on muuten terve. Myös jatkuvat tulehdukset kuuluvat PPIDn oireisiin. (puhkuri, silmien jatkuva vuotaminen jne.).

PPID ilman insuliiniresistenssiä jää yleensä diagnosoimatta. Arvioiden mukaan vain muutama prosentti oikeista cushingeista diagnosoidaan ja hoidetaan. PPID:n oireisiin liittyy itsessään laihtuminen, mutta PPID hevosella voi olla myös metabolinen oireyhtymä, jolloin hevonen on lihava.

Cushingia on todettu myös nuoremmilla hevosilla, nuorimmat raportoidut ovat olleet 7 vuotiaita. Osalla sairauden oireet laitetaan vain vanhenemisen piikkiin.

 

Pääkohdat sairaudesta:

  • Kyseessä on degeneratiivinen sairaus josta ei parane.
  • Aivolisäkkeen liikakasvu (ero ihmisten cushingiin on eri kohta aivolisäkkeestä jossa kasvu/solumuutokset tapahtuu). Avatuilla hevosilla aivolisäkkeen koko on ollut jopa viisinkertainen terveisiin verrattuna.
  • Aivolisäkkeen kasvu voi aiheuttaa erilaisia neurologisia ongelmia kuten näköhäiriöitä (painaa näköhermoihin).
  • Ensimmäinen oire on normaalia pidempi karva joka kasvaa vuosi vuodelta vähän pidemmäksi. Talvikarvaa saattaa olla hevosella vielä keskellä kesää. Karva saattaa lähteä ja/tai kasvaa laikuissa.
  • Toinen selkeä oire cushingille (ja metaboliselle) on harjamartoon tuleva rasvakertymä. Hevonen voi olla jopa laiha, mutta harjamarrossa (ja yleensä hännän tyvessä) on rasvaa.
  • Kolmas selkeä oire on liikunnasta riippumaton lihasköyhyys. Ylälinjan lihakset heikkenee, samoin vatsalihakset jolloin vatsa pullahtaa ”heinämahaksi”. Sama tapahtuu sekä laihoilla että lihavilla hevosilla. Lihavilla tai ylipainoisilla tähän ei välttämättä kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin laihaan jolla selkäranka tulee esille ja vatsa pömpähtää. Tämä johtuu siitä että sairauden kuvaan kuuluu IIa ja IIb lihassolujen surkastuminen, eli nopeiden lihassolujen surkastuminen.
  • PPID hevosilla on jatkuva kortisolin ylituotanto. Kortisoli on taas kansankielellä stressihormooni. PPID hevosilla on todella heikko palautuminen ja niillä saattaa tulla luonteeseen muutoksia (vetämättömiä, vetäytyneitä, kärttyisiä, ”masentuneita”, poissaolevia jne.). On myös raportoitu stereotypisen käytöksen lisääntymistä.
  • Koska kortisoli (josta PPID hevosella on jo normioloissa ylituotantoa) heikentää hevosen palautumiskykyä ja liikunta lisää vielä itsessään kortisolin tuotantoa. Jatkuva kortisolin liikatuotanto johtaa siihen ettei hevonen palaudu enää normaalistakaan treenistä.
  • Kyseessä on oireyhtymä joten hevoselle voi tulla joitain oireita tai kaikki tai vain yksi, riippuen solumuutosten nopeudesta ja monesta muusta asiasta.
  • Osan mielestä EMS (metabolinen) aiheuttaa cushingia, toisten mielestä cushing aiheuttaa metabolista – konsensus kääntyy sen puoleen että kyseessä on kaksi eri sairautta ja EMS on todennäköisempi niille cushing hevosille joilla on myös insuliiniresistenssi (jota myös pidetään erillisenä sairautena mutta esiintyy valtaosalla PPID hevosista).
  • Lääke auttaa dopamiinin tuotannossa joka tasaa kehon hormonitasapainoa. Lääkityksen teho on kiinni sairauden tilasta sekä hevosesta, osalla kliiniset oireet katoaa lähes täysin, toiset vastaa lääkitykseen huonommin.
  • PPID aiheuttaa erilaisia tulehduksia ja liitetään vahvasti mm. hankosidevammoihin ja hankositeen tulehduksiin. Erään tutkimuksen mukaan kaikilta yli 15 vuotiailta hankosidepotilailta tulisikin tutkia cushing ja kaikilta cushing potilailta tulisi tutkia hankositeet.
  • Erilaiset hammasongelmat kulkee myös käsi kädessä cushingin kanssa, mutta niitä ei yleensä listata oireisiin sillä ne saattavat olla liitoksissa myös normaaliin vanhenemiseen.
  • Monet oireet laitetaan vanhenemisen piikkiin, ja monet näistä ”vanhuuden oireista” saattavat hävitä lääkitsemisen aloittamisen jälkeen.
  • PPID ei ole perinnöllinen (tai ainakaan vielä kyetty sellaiseksi osoittamaan). Sitä on kaikilla roduilla, myös urheiluhevosilla. Sairauden aiheuttajaa ei tiedetä ja mitään spekulaatioita ei ole kyetty toistaiseksi todentamaan.
  • Todennäköisin lopetussyy on krooninen kaviokuume. PPID hevosilla on erittäin suuri riski sairastua kaviokuumeeseen.

Paras aika testata PPID on syys-lokakuussa.

Jos siis epäilet hevosellasi PPID:tä, sillä on heikentynyt suorituskyky, lihaksisto alkaa muuttua tai hevonen ei palaudu, tutkituta hevonen. Etenkin palautumisongelmiin kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota, riippumatta mikä ongelman aiheuttaa, sillä huono palautuminen johtaa kasvavaan loukkaantumis- ja sairastumisriskiin.

Toisinaan joudutaan testaamaan muutaman vuonna peräkkäin ennen kuin sairaus ”saadaan kiinni”. Oman hevoseni kohdalla sairautta epäiltiin 5 vuotta ja hevonen testattiin 2 kertaa, molemmilla aiemmilla kerroilla liian varhain syksyllä. Tänä vuonna arvot olikin jo viisinkertaiset ja hevosella on monet edistyneen sairauden oireet. Nyt jännityksellä odotamme hillitseekö lääkitys oireita lainkaan.

Lue lisää:

Advancing research and providing recommendations for the diagnosis and management of equine endocrine disorders

PPID (formerly known as Equine Cushing’s Disease)

HEVOSTEN AIVOLISÄKKEEN TOIMINTAHÄIRIÖ – KIRJALLISUUSKATSAUS