Miten hevosesi seisoo? Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys.

Hevonen seisoo

Paikoillaan seisominen on tärkeä taito hevoselle. Sen lisäksi että se helpottaa hevosen käsittelyä, se myös paljastaa hevosen kehosta kaikenlaista – ainakin meitä kehonhuoltajia kiinnostavia asioita.

brown-3531730_1920
Monet hevoset seisovat epätasan. Tasapaino, kehonhallinta ja asentotunto vaikuttavat siihen miten hevonen seisoo luonnostaan. Vammat, jumit ja erilaiset keholliset ongelmat johtavat myös epätasapainoon. Tasapaino on myös sidottu hevosen lihaskuntoon sekä synnynnäiseen rakenteeseen, osa hevosista on syntyjään tasapainoisempia kuin toiset. (Kuvapankki)

Miten hevosesi seisoo ja pysähtyy?

Seuraavan kerran kun menet tallille, kuvaa hevosesi seisomassa; miten se seisoo – onko jokin jalka edessä, toinen takana. Seisooko hevonen suorassa, vai hakeeko se hieman vinoon. Vaihteleeko hevonen asentoa ja mikä jalka kulloinkin kantaa eniten hevosen painosta.

Kävelytä hevostasi pienen matkan ja pysäytä se. Miten se pysähtyy? Vyöryen vai tasajaloin? Kuinka suuren paineen tarvitset pysäyttämään hevosen? Jääkö hevonen seisomaan paikoilleen? Korjaako se asentoaan pysähdyksen jälkeen?

the-horse-2460069_1920
Useat ongelmat juoksutuksessa liittyvät tasapainoon. Tästä asennosta pysähtyminen tasajaloin on melko mahdotonta ilman että hevonen kaatuisi nenälleen. (Kuvapankki).

Katso hevosta myös takaa yläviistosta; onko sen lihakset tasapainossa ja saman kokoiset molemmilta puolilta, onko takapää enemmän kallellaan johonkin suuntaan, onko hevosen kaulan ja rungon välissä ”kulma”.

IMG_5331
Hevonen jolle tulee ”kulma” rungon ja kaulan liittymään. Tällä hevosella on lihaksistossa epätasapaino oikean ja vasemman välillä ja hevonen hakee vasenta takajalkaa syvemmälle rungon alle. Rangan ongelmien takia hevoselle on erittäin vaikeaa seistä 4-jalkaa-tasan eikä liikkeen korjaus säily pitkään vaan hevonen hakee vasemman takajalan vatsan alle melko pian korjauksenkin jälkeen. Sivulta katsottuna hevonen on tasapainoinen ja suora, siksi on hyvä tarkastella hevosta myös yläviistosta, pysähdyksessä ja paikoillaan. (Kuva: MW)

Harjoitus 1. ”koita itse”

Meistä ihmisistä kaikki seisoo yksilöllisesti, ja se miten seisomme kertoo meidän kehosta, lihaksistosta sekä tasapainosta.

Spontaani

Seuraavan kerran kun nouset ylös, tarkastele itseäsi. Nojaatko toiselle jalalle enemmän kuin toiselle, vai seisotko tasaisesti molempien jalkojesi päällä? Seisotko koko jalkapöydällä vai jalan sisä- tai ulkosyrjällä enemmän? Millaisessa asennossa polvesi ovat? Mihin suuntaan varpaat osoittaa? Onko molemmat kylkesi yhtä pitkät vai ”lysähtääkö” toinen alemmas? Onko hartiasi samalla tasalla, hakeeko ne eteen tai taakse? Haetko yliryhtiin vai lysähdätkö kyyryyn?

Tietoinen

Hae itsesi ryhdikkääseen tasapainoiseen asentoon, mielellään peilin edessä jolloin voit tarkastella polvien, selän ja hartioiden asentoa. Kuinka kauan pystyt seisomaan ryhdikkäässä asennossa jossa molemmat jalat kantavat yhtä paljon painoa, kunnes sinulle tulee tarve korjata asentoa? Mikä kohta kehossasi ilmoittaa ensimmäisenä että ryhdissä paikoillaan seisominen ”puuduttaa”? Minkälaisen korjauksen teet että olosi on jälleen mukava?

Liike ja pysähdys

Kävele sen jälkeen hetken ja pysähdy uudelleen, mieti miten pysähdyit. Kävele uudelleen ja koita tietoisesti pysähtyä niin tasapainoiseen asentoon kuin mahdollista, kuinka helpoksi koit pysähtymisen?

Saitko ajatuksia? Tuntuiko kireyksiä ja epätasapainoa?

beach-632843_1920
Monet puolustus- ja kampailulajit pohjautuu niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin seisomiseen. Tasapainoisen seisonnan harjoittelu voi viedä vuosia ja harjoitukseen palataan yhä uudelleen kun osaamistaso nousee. Monet yllättyvät miten nopeasti ihminen väsyy seistessään kahdella jalalla ja kuinka paljon se vaatii harjoitusta ja lihaskuntoa. (Kuvapankki)

Harjoitus 2. ”4-jalkaa-tasan”

Kun olet tarkastellut, ehkä jopa kuvannut tai kirjannut ylös miten hevosesi seisoo luontaisesti, ja millaiseen asentoon se hakee itsensä kun pysäytät sen, voidaan lähteä harjoittelemaan tasapainoista pysähdystä.

Koita siirtää hevosesi jalat tasan, asettamalla pienen paineen aina sille puolelle (riimuun / kuolainrenkaaseen / ryntääseen) jonka puolen jalkaa/jalkoja haluat siirtää. Kun hevonen edes ajattelee siirtävänsä oikeaa jalkaa – poista paine.

Paineen poisto on tässä avainasemassa. Jos laitat paljon painetta, hevonen tekee isosti, ja yleensä siinä kohtaa ei korjausta saada tehtyä. Paine kannattaa poistaa hyvin nopeasti – jo siinä kohtaa kun hevonen ajattelee taakse. Tämä vaatii tarkkuutta ja hienosäätöä sekä ihmiseltä että hevoselta.

Tehtävä on helpompi tehdä peruutuksella, mutta korjaus voidaan tehdä myös eteenpäin.

Jos hevonen ei malta seistä tai kävelee vain paineesta läpi – palauta se rauhallisesti takaisin lähtöpisteeseen ja koita uudelleen. Peruutuksen, erityisesti hitaan peruutuksen vastustelu kertoo omaa kieltään (esimerkiksi huonosta tasapainosta, heikosta keskittymiskyvystä, hevonen ei ymmärrä mitä paineesta pitäisi tehdä jne.).

Nuorten hevosten kanssa kannattaa olla erityisen kärsivällinen, aloittaa pienestä, pidä vaatimustaso hevosen luonteelle ja iälle sopivana, mitä nuorempi, sen pienempi riittää, ensimmäisellä kerralla riittää että siirtää pyynnöstä vähän jalkaa. Älä odota 10 pisteen suoritusta ensimmäisellä kerralla, älä jää vaatimaan samaa asiaa liian kauaksi (eli rakentamaan konfliktia).

Toisille hevosille peruuttaminen voi olla todella vaikeaa, jos esimerkiksi selässä tai lannerangassa on jumeja, tai hevosella on jokin vamma. Tässä harjoitteessa ”pieni on kaunista” ja pienellä pääsee nopeammin tuloksiin kuin suurella.

Hyvä huomioida:

Tämähän ei siis ole varsinainen ”osaamistehtävä” vaan tämä on ”pystymistehtävä”. Eli vaikka hevonen osaisi harjoitteen ja sitä on tehty sen kanssa usein, niin se ei tarkoita että ilman säännöllistä toistoa ja kehonhuoltoa/jumppaa hevonen toistaisi tasapainoisen pysähdyksen aina.

Tämä on hyvä perusharjoitus ja sopii tehtäväksi erilaisissa tilanteissa eri tavoilla. Kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa mm. tasapainoinen 4-jalkaa-tasan seisonta arvostellaan, koska se kertoo paljon hevosen tasapainosta sekä koulutustasosta.

Yksilöllisyys:

Toiset hevoset ovat rakenteeltaan tasapainoisempia kuin toiset, ne jäävät seisomaan kaikki neljä jalkaa tasan luonnostaan. Usein korkeat ja kapeat kylmäveriset joilla on massaa enemmän kehon etuosassa kuin takaosassa sitä vastoin ”vyöryvät” pysähdykseen. Ne lähtevät kaatumaan pysähdyksessä eteen jolloin jalatkin jäävät epätasaan hevosen nojatessa vain yhdelle raajalle.

Usein tämä pysähdyksessä ”kaatuminen” voi johtaa siihen että hevosen pysäyttävät pidätteet ovat voimakkaampia mitä välttämättä tarvitsisi, eli hevonen on pysähtymässä mutta joutuu hakemaan normaalia enemmän tasapainoa, jolloin sille lisätään painetta.

Jyrääminen, paineen vastustaminen

Jos hevonen jyrää pysähdyksessä, kannattaa miettiä jyrääkö se siksi että tehtävä on epämiellyttävä tai ei kiinnosta, siksi että tehtävän suorittaminen tuntuu siitä ikävältä, siksi ettei se ymmärrä mitä sen tulisi tehdä, vai siksi että se kokee ettei pysy pystyssä. Kun syy on tiedossa on myös jyräysongelma helppo ratkaista.

Valmistelu, puolipidätteet sekä opettaminen auttavat hevosta joka ”vyöryy”. Jos pysähdys ja seisominen tasajaloin on hevosellesi vaikeaa, valmistele sitä pidempään, mutta älä lisää painetta ettei hevonen pysähdy paineeseen nojaten. Tavoite on saada hevonen nojaamaan kaikkiin neljään omaan jalkaansa, ei ihmisen käteen.

horse-1424064_1920
Harjoitus on hyödytön jos hevonen jää nojaamaan kuolaimeen tai riimuun. Jos pyritään esimerkiksi jumppaamaan hevosta, kaikki paine suuhun ja niskaan vaikuttaa hevosen liikkeeseen ja pahimmillaan tekee jumppaamisesta turhaa. Tavoite on päästä tekemisessä sille tasolle että hevoselle riittää sormella osoitettu vihje tai pieni sormien liikautus, silloin päästään kehittämään hienomotoriikkaa. Vältä liikaa painetta. (Kuvapankki)

Yksi helpottava tekijä on ohjata hevosen tukipistettä enemmän takajaloille. Sen sijaan että antaa hevosen ”lysähtää” lapojensa päälle matalassa ryhdissä, korjaa sen ryhtiä hieman ylemmäs nostamalla sen päätä ja tee jalkojen korjaus nimenomaan peruuttamalla, ei pyytämällä eteen. Oikea niskan korkeus, sekä tarvittava paineen määrä löytyy muutaman harjoituskerran jälkeen.

Paine – paineen poisto

Pyri alusta asti pitämään paine niin pienenä kuin mahdollista, mutta tietenkin vastaten hevosen asettamaan paineeseen (eli jos hevonen ”juoksee läpi” niin luonnollisesti se estetään).

Muista että alussa riittää ajatus oikeaan suuntaan. Vaikka alussa hevonen astuisi isosti ja liikaa, poista aina paine kun suunta on oikea, pienennä askelia kun hevonen on ymmärtänyt suunnan mihin sen halutaan menevän.

Pienennä ja pienennä painetta harjoituksen edetessä niin paljon kuin mahdollista, poista paine heti kun vähänkin tapahtuu oikeaan suuntaan. Kun hevonen myöhemmin tietää mitä sen pitää tehdä ja mitä siltä halutaan, riittää että puristat hieman sormia yhteen, sinun ei tarvitse painaa, työntää eikä vetää.

Tavoite: kun hevosta saa ohjattua riimusta/kuolainrenkaista, voit koittaa ohjata sitä lavasta. Aluksi painamalla sen puolen lapaa kumman puolen jalkaa haluat siirtää, myöhemmin hipaisemalla ja lopuksi vain näyttämällä sormella.

Pieni ja yksinkertainen harjoitus jolla on paljon positiivisia arvoja!

  • Kertoo hevosen kehon ongelmista ja vahvuuksista.
  • Helpottaa merkittävästi hevosen käsiteltävyyttä.
  • Parantaa hevosen ryhtiä – kotona ja kilpailuissa.
  • Parantaa keskittymiskykyä.
  • Rauhoittaa.
  • Kehittää tasapainoa.
  • Kehittää hienomotoriikkaa.
  • Kehittää kehonhallintaa ja asentotuntoa
  • Kehittää ihmisen paineen säätelyä maastakäsin, ratsastuksessa ja ajossa.
  • Helpottaa kengittäjän, eläinlääkärin ja kehonhuoltajien työtä.
  • Helpottaa arkisissa asioissa kuten aisoihin peruuttamisessa ja aisojen välissä seisomisessa.

Tämä harjoitus toimii myös pohjana kaikelle hevosen jumppaamiselle. Esimerkiksi monissa venytysliikkeissä hevosen tulisi seistä kaikki neljä jalkaa tasan jolloin venytyksistä saataisiin paras mahdollinen hyöty irti.