Erilaisten hevosvetoisten töiden vaatimustasoista

 

Seuraavasta jaottelusta hevonen ei selviä pelkästään fyysisillä ominaisuuksilla, sen psyykkiset ominaisuudet ovat ihan yhtä suuressa roolissa (ellei jopa suuremmassa). Nämäkin voidaan purkaa vielä pienemmiksi osiksi, aivan kuten kouluratsastuksessa, eli arvoida miten hevonen ja ajuri suoriutuvat tehtävästä fyysisesti, kuinka hevonen käyttää kehoaan, irtiottaa kuorman, miten hevonen suhtautuu työntekoon, miten hevonen reagoi apuihin, miten ajuri hallitsee avut ja oman kehonkäytön jne.

Työ- ja käyttöajohevosen osaamistason määrittämisen avuksi:

  • HeC: Lanaaminen ja kevyt hinaaminen (esim reki), tavaran kuljettaminen kärryillä tai reellä tasaisella/aidatulla alueella tai tiellä. Hevonen toimii moitteetta perusohjasajossa ja maastakäsin. (50-100 tuntia)
  • HeB-HeA: Kuormaaminen ja myöhemmin kuormaaminen hevosen seistessä irti. Juontaminen helpossa maastossa. Tavaran kuljettaminen vaihtelevassa maastossa. Äestäminen ja jyrääminen. Hevonen osaa seistä paikoillaan jarruttomien kärryjen kanssa ylä- ja alamäkeen ja sillä voi ajaa lähes mistä vain (vesiesteet, erilaiset pohjat jne.). Hevonen osaa peruuttaa kuorman kanssa, myöhemmin myös kulman taakse. Hevosen voi valjastaa ja purkaa irti. Hevosen kuormakoko fyysisen koon ja kapasiteetin mukaan. (100-500 tuntia)
  • VaB-VaA: Haravakone, kylväminen, hydrauli- ja niittokoneiden yms. apuvedollisten koneiden ajaminen. Yleisöajelutukset helpossa ja tutussa ympäristössä. Juontaminen, lastaaminen ja purkaminen vaativassa maastossa minimaalisella ohjastamisella. Raskaat irtiotot ja raskas veto. Hevosen tulisi pystyä valjastamaan ja purkamaan irti lähes missä ympäristössä tahansa. Avustettu kyntäminen. (500-1000 tuntia)
  • Korkeampaa koulua: Yleisöajalutukset vaativassa ympäristössä. Raskaat kuormat vaativassa ympäristössä ja maastossa. Vetokilpailut. Juontaminen ilman ohjastamista (pelkillä ääniavuilla). Kyntäminen yksin. (n.1000+ tuntia).

 

 

 

Merkittävää: tunnit, ei vuodet. Yhdelle vuosi tarkoittaa 52 tuntia, toiselle 260 tuntia ja kolmannelle 2000 tuntia. Hevosen fysiikan kehittymisen ja rutiinin näkökulmasta näillä on merkittävä ero.

Hevosen kanssa voidaan hypätä suoraan korkealle tasolle, mutta mm. kyntäminen vaatii hevoselta tasapainoa, kehonhallintaa, kykyä käyttää syviä lihaksia jne. jolloin hevonen ei voi suoriutua tehtävästään fyysisesti oikein, ilman systemaattista kyntämiseen valmistavaa fyysistä harjoittelua. Hevosen voi myös laittaa kokemattomana vetokilpailuihin, mutta sen lihaksisto ei ole siihen kehittynyt ja siitä voi lukea lisää artikkelista Kuormakammo.

Työhevonen on helppo käsitellä kaikissa tilanteissa

Jo HeC tasolla hevosen tulee olla täysin hallittavissa maastakäsin. Se ei puske, eikä vedä taluttaessa, se osaa seistä paikoillaan muutoinkin kun kahdelta puolelta kiinni, siinä kohdassa mihin ihminen sen asettaa. HeC tasolla hevosen pitäisi pystyä valjastamaan sen ollessa vain yhdestä narusta kiinni tai niin että ajuri pitää sitä riimunnarussa.

Kaikki ongelmat maasta käsittelyssä tulevat heijastumaan hevosen kanssa työskentelyyn korkeammalla tasolla, ja tehtävissä mitkä ajuri suorittaa maastakäsin.

Työ- ja käyttöhevosilla on erilaisia tehtäviä

Ihan näin yksiselitteistä tämä edellä ollut jaottelu ei kuitenkaan ole.

Hevonen voi olla loistava puoliaskellusta vaativissa peltotehtävissä, mutta ei luonteensa puolesta toimisi esimerkiksi kaupunkiajossa, tai vaikka kovaäänisten laitteiden edessä. Yleisesti voisi kuitenkin mustavalkoistaa: metsätyöhevoset toimivat pellolla, mutta peltotyöhevoset (pl. kyntöhevoset) vaativat harjoitusta siirtyessään metsään (mm. tasapaino, kehonhallinta, syvät lihakset). Metsätöissä hevonen voi olla hyvä reen edessä, mutta vetoliinojen ja tukkisaksien kanssa se voi olla ihan solmussa (mm. hallittavuus, siirtymiset, avut, herkkyys).

On myös hevosia joita opetetaan vain yhteen tehtävään, esimerkiksi monet kaupunkiajohevoset, jotka eivät ole työlaitteita nähnytkään.

Uutena ryhmänä näkisin ”kotitarvehevoset”. Näillä tehdään niitä tehtäviä mitkä ovat omalla tilalla hyödyllisiä, tavaran siirrot, tarhojen siivous, kentän lanaaminen, laitumien hoito. Näiden osaamistaso vastaa yleensä aikalailla peltotyöhevosten osaamistasoa ja ne ovat usein muussakin käytössä esim. ratsuina.

Kyse on siis siitä mitä hevoselle on opetettu ja mikä on omistajan tarve (ja omistajan osaamistaso).

Ja jos hevonen toimii siinä missä sen toivotaan toimivan, silloinhan se on hyvä ja toimiva hevonen.

Luonnollisesti korkeasti koulutetulla ja toimivalla työhevosella voisi tehdä mitä tahansa edellä mainituista tehtävistä, mutta pelkkä määritelmä ”työhevonen” taas itsessään ei kerro nykypäivänä yhtään mitä hevonen osaa… sen enempää kuin ”opetettu ajolle” tai ”ajettu” tai ”on vedetty rekeä”. Lauseena ne ovat yhtä avaavia kuin ”Myydään ratsu. On ollut tavallisessa ja lännensatulassa ja ratsastettu.”…

Aiheeseen vahvasti liittyen:

Irtiotto, työhevosen korkeakoulua

Hevosen tasapaino

*Edit. Luokat oli ensin hieman toisin, lähinnä kouluohjelmien lihasten- ja kehonkäytön mukaan, ei niinkään ”osaamistason” mukaan, mutta koska se on hankalampaa hahmottaa, vaihdoin ne nyt helppo, vaativampi, vaativin järjestykseen. Kuitenkin alemmillakin tasoilla, jos ja kun, kuormakoon kasvaessa lihaksiston kokonaisvaltainen käyttö muuttuu ja monissa kohdissa hevoselta vaaditaan kokonaisvaltaisempaa kehonkäyttöä kuin helpoissa koululuokissa.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s